Elintarvikkeet, maatalous, ruoka

Arvoisa puhemies, maailman väestömäärän on ennustettu kasvavan vuoteen 2050 mennessä 9,5 miljardiin. Niinpä ruuan saamisen turvaaminen kaikille maailman ihmisille onkin oltava ykkösprioriteetti. Mielestäni on ensisijaisen tärkeää, että ravinnon laatua korostetaan enemmän kuin pelkkiä tyhjiä kaloreita. Tällä hetkellä ruokaa tuotetaan määrällisesti paljon, mutta esimerkiksi nykyisistä pääviljoista, kuten maissista, vehnästä ja riisistä, saatavat kalorit eivät pidä sisällään

Elintarvikemarkkinoilla pienten tuottajien ja suurten kauppaketjujen väliset kauppasuhteet ja neuvotteluasemat ovat usein epäsuhtaisia, mikä johtaa helposti hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin. Näihin epäkohtiin on puututtava, jotta voidaan taata kohtuulliset tulot alkutuottajille ja laaja tuotevalikoima kuluttajille. Unioni tarvitsee yhteiset pelisäännöt, sillä kauppiaiden vapaaehtoinen itsesäätely ei ole onnistunut ratkaisemaan näitä ongelmia. Hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä pitäisi pystyä tekemään

YK:n arvion mukaan maapallon väestö kasvaa seitsemästä miljardista yli yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tämän takia elintarvikkeiden tuotantoa täytyy kasvattaa merkittävästi. Seuraavan viidentoista vuoden aikana maataloustuotanto on kaksinkertaistettava. On erittäin tärkeää vähentää myös ruuan tuhlausta. Joidenkin arvioiden mukaan 1,3 miljardia tonnia elintarvikkeita joutuu vuosittain hukkaan. Pelkästään Euroopassa heitetään pois 100 miljoonaa tonnia ruokaa vuodessa. Tähän meillä

En ole EU:n ylenpalttisen sääntelyn ystävä, mutta tuotemerkinnöissä kannatan kuluttajille monipuolisten ja riittävien tuotetietojen pakollista ilmoittamista. Siksi kannatankin, että komissio luo ehdotuksen alkuperämerkintöjen ulottamisesta tiettyihin tuotteisiin. Kuluttajalla on oikeus tietää, mikä on esimerkiksi elintarvikkeen alkuperämaa. Nykyinen elintarviketietoasetus sallii alkuperämaan ilmoittamisen muodossa EU tai ei-EU. Tällainen merkintä ei anna kuluttajalle riittävästi tietoa. Lehtitietojen mukaan erään elintarvikkeita

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mitä sitä kiertelemään. Ottakaa mallia Pohjoismaista. Meillä lapset saavat päivittäin terveellistä ja monipuolista kouluruokaa. Ateriat kustannetaan verojen kautta, joten myös köyhien perheiden lapset saavat nauttia hyvästä kouluruuasta. Ei tule erillistä maksulappua kenenkään kotiin. Parasta järjestelmässä on, että se maksaa itsensä takaisin. Kun lapsi kerran omaksuu terveelliset ruokailutottumukset, hän syö paremmin myös

Geenimanipuloituihin elintarvikkeisiin liittyy edelleen paljon kartoittamattomia riskejä. Kyse ei ole ainoastaan siitä, miten nämä tuotteet vaikuttavat ihmisten terveyteen, vaan miten ne vaikuttavat koko ympäristöön. On syytä muistaa, että muuntogeeniset lajikkeet ovat uusi asia. Pitkän aikavälin tutkimustietoa ei ole saatavilla. Me emme yksinkertaisesti tiedä, miten altistuminen vaikuttaa vuosikymmenien saatossa ihmisiin tai luontoon. Päätettäessä uusien muuntogeenisten tuotteiden

Päätin äänestää tässä asiassa ryhmääni vastaan ja kannattaa parlamentin vastalausetta komission ehdotukseen. Päätös ei ollut vaikea. Meidän tulisi vähentää sokerin käyttöä, ei lisätä sitä. Komission ehdotus olisi toteutuessaan tarkoittanut, että vauvanruoassa sallittu sokerimäärä olisi ylittänyt kolminkertaisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen. On päivän selvää, ettei tällainen ehdotus edistä lasten ja nuorten terveyttä. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet,