Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui 8.12. vuoden viimeiseen kokoukseen. Esityslistalla oli 28 asiakohtaa: Paljon päätöksiä, joissa liikkuu pieniä ja suuria rahoja ja varallisuutta taskusta toiseen. Kokouksessa äänestettiin vuoden 2022 budjettiin tehdyistä muutosesityksistä ja hyväksyttiin budjetti, merkittiin tiedoksi sidonnaisuusilmoituksia, hyväksyttiin kiinteistökaupan esisopimuksen toteutus (Länsisatama/Jätkäsaari), määritettiin vuokrausperiaatteita määräalalle (Kluuvi, Kaisaniemenpuisto) sekä liike- ja toimistotontille (Mannerheimintie 46 ja 50) ja eräille muille tonteille (Oulunkylä ja Haaga) jne.
Kojamolle kaksi tornitaloa Kamppiin
Valtuusto hyväksyi kiinteistöjätti Kojamo Oyj:n tehokaavan, joka toteutetaan entisellä Metropolian opetuskäytössä olleella kiinteistöllä, joka sijaitsee Eerikinkadun, Albertinkadun ja Kalevankadun välissä. Kojamo on ostanut kyseisen kiinteistön Helsingin kaupungilta. Kaava muutettiin opetuskäytöstä asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialueeksi. ”Kampin Kottaraiseksi” nimetyn korttelin asemakaavan muutos sallii kahden 8-kerroksisen tornitalon rakentamisen korttelin sisäpihalle. Valtuutettu Laura Korpinen (ps) esitti, että asia palautetaan valmisteluun, jossa kaavamääräyksistä poistetaan määräys toteuttaa uudisrakennukset tasakattoisina ja harkitaan uudestaan uudisrakennusten kerrosmäärä. Hävisimme palautusesityksen äänin 7 vastaan 74. Neljä valtuutettua äänesti tyhjää.
Tällä hetkellä Kottaraisen korttelin piha-alue jää tontin keskelle. Se on rakennuksin ja aidoin suojattu, osin vehreä ja osin parkkipaikkakäytössä oleva alue. Kaupunginmuseo suhtautui lausunnossaan uudisrakentamiseen varauksella: ”Sisäpiha eri-ikäisine ja erityyppisine rakennuksineen tarjoaisi nykyisellään mielenkiintoisen ja historiallisesti kerroksisen ympäristön, jota olisi mahdollista kehittää kaupunkilaisten käyttöön. Mahdollisen täydennysrakentamisen tulee olla korkeudeltaan alisteinen Albertinkadun ja Eerikinkadun entisille oppilaitosrakennuksille”, lausunnossa todetaan. Aika näyttää, kuinka Kaupunginmuseon näkemykset huomioidaan korttelin toteutuksessa.
Valtuusto hyväksyi myös Laura Kolben (kesk) ponnen, jonka mukaan selvitetään mahdollisuutta laatia Kottaraisen rakennuskokonaisuuden seinälle täydennysrakentamisen yhteydessä rakennushistoriasta kertovan seinälaatan.
Olympiastadionin ylitys 133 Me
Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen vuoden 2020 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Erityismaininnan saivat Olympiastadionin perusparannushankkeen kustannukset, jotka ylittivät alkuperäisen arvion 133 miljoonalla eurolla. Kustannukset nousivat pääosin lisä- ja muutostyölaskutuksen johdosta 197 miljoonasta eurosta 330 miljoonaan euroon.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut perusparannukseen myönnettyä valtionavustusta, sen käyttöä ja valvontaa. Tarkastus kohdistui avustusta myöntäneeseen Opetus- ja kulttuuriministeriöön ja avustusta saaneeseen Stadion-säätiöön, jonka hallituksen puheenjohtajana on toiminut 1.9.2019 alkaen Nasima Razmyar (sd). Razmyar seurasi tehtävässä Eero Heinäluomaa (sd), joka toimi säätiön hallituksen vetovastuussa 2017-2019. Tammikuussa 2021 VTV totesi, ettei hankkeen ohjausryhmä kyennyt asianmukaisesti suoriutumaan tehtävästään, sillä kustannukset eivät pysyneet hallinnassa eikä hanke aikataulussa.
Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksen Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishanke (sivut 25−27) seuraavaa: ”Kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että kaupunginvaltuuston päätettäväksi tuotavien hankkeiden toteutussuunnitelmat ovat riittävän pitkälle vietyjä ja korkealaatuisia ja että niistä laaditaan mahdollisimman luotettava kustannusarvio. Lisäksi on varmistettava urakoitsijan sitoutuminen hankkeen kustannustehokkaaseen toteuttamiseen.” Aika näyttää, kuinka tässä varmistamisessa tulevaisuudessa onnistutaan.
Toivomusponsi ”Kaupunkilaisille lisää vaikutusmahdollisuuksia” äänestettiin nurin
Valtuutettu Mikael Jungner (Liike Nyt) esitti hyväksyttäväksi toivomuspontta, jonka mukaan …”Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta luoda Helsinkiin osallistavan demokratian suunnitelma, jolla vahvistetaan kaupunkilaisten tiedonsaantia ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon.” Jungnerin toivomusponsi hylättiin äänin 25 puolesta, 4 vastaan, 56 tyhjää. Pormestari Juhana Vartiainen (kok) vastusti toivomuspontta. Itse olen tehnyt yli 30 vuotta työtä edistääkseni kuntalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia, joten äänestin toivomusponnen hyväksymisen puolesta. Iloitsen siitä, että lähes kolmasosa Helsingin valtuutetuista kannattaa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä!
Helsinki-lisän äänestykset hävittiin budjettikäsittelyssä
Äänestimme Helsinki-lisän laajentamisesta koskemaan 1-3 -vuotiaita siten, että kotihoidon tuen Helsinki-lisää maksetaan 1.1.2022 alkaen 270 euroa/kk. Samasta asiasta äänestettiin myös 1-2 -vuotiaita koskien. Koko perussuomalaisten 9-henkinen valtuustoryhmä äänesti Helsinki-lisän palauttamisen puolesta, mistä olen varsin tyytyväinen. Valtuutetuista 68 ei kannattanut Helsinki-lisän maksamisen laajentamista,16 olisi laajentanut Helsinki-lisän maksamista, 1 oli poissa äänestyksestä.
Kokouksessa hyväksyttiin myös ensi vuoden talousarvio. Perussuomalaiset jätti eriävän mielipiteen talousarvioon, koska meille tärkeitä asioita ei siinä huomioitu riittävästi. Emme hyväksy, että kaupungin velkaantuminen asukasta kohden kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Helsingin lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2020 lopussa 992 Me (1 508 euroa asukasta kohden). Vuoden 2024 lopussa velkamäärä on suunnitelman mukaan 1917 Me (2 832 euroa asukasta kohden). Velkaantuminen on liian korkealla tasolla. Meistä investointeja tulee hidastaa siten, että ei-välttämättömiä hankkeita siirretään, asuntotuotantotavoitetta lasketaan ja uusien asuinalueiden, kuten esimerkiksi Malmin lentokentän, rakentamista tai esirakentamista ei aloiteta. Lisäperusteluja löytyy edellisestä kirjoituksestani 29.11.2021 ”Perussuomalaista budjetti-priorisointia”.
Ilmaisia kuukautisvälineitä nuorille ja vähävaraisille
Äänestimme myös valtuustoaloitteesta, jossa vaadittiin ilmaisten kuukautisvälineiden jakamisesta nuorille ja vähävaraisille. Valtuutettu Jussi Halla-aho (ps) esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun ja että kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin seuraavilla perusteilla: ”Monet välttämättömät tarvikkeet, tuoteryhmät ja palvelut aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia kaikkein vähävaraisimmille. Esimerkkeinä voidaan aloitteessa mainittujen tuotteiden ohella mainita hygieniatarvikkeet yleensä, ruoka, vaatteet, lasten harrastukset, tietotekniikka, liikkuminen ja lääkkeet. Suomessa on sosiaaliturvajärjestelmä ja siihen liittyvä toimeentulotuki, jonka tarkoitus on auttaa vähävaraisimpia selviytymään välttämättömistä menoistaan.”
”Ei ole perusteltavissa, että juuri kuukautisvälineet olisivat tuoteryhmä, jota kaupungin on jaettava maksutta. Lisäksi kaupunki, toisin kuin vaikkapa toimeentulotuesta
päävastuussa oleva Kela, ei käytännössä pysty valvomaan, että avun piirissä olisivat vain kohderyhmään kuuluvat henkilöt. Kuten aloitteessakin todetaan, kuukautisvälineiden kustannukset ovat muutamia euroja kuussa. Kustannusta ei voida yksilötasolla pitää niin
merkittävänä, että kaupungille ilmaisjakelusta aiheutuva rahallinen ja hallinnollinen kuormitus olisi perusteltavissa. Asia tulee palauttaa valmisteltavaksi siten, että edellä oleva otetaan huomioon. Kaupungin toimialojen ei tule ryhtyä aloitteen johdosta toimiin.”
Saajilleen maksuttomista kuukautisvälineistä äänestettiin. Ilmaisten kuukautissuojien puolesta äänesti 50 valtuutettua, vastaan äänesti 31, tyhjää 3 ja poissa oli 1 valtuutettu. Valtuutettu Halla-ahon esityksen perusteluissa mainituista syistä perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannattanut ilmaisten kuukautisvälineiden jakamista.
Malmin lentokentästä ei kansanäänestystä
Kokouksessa keskusteltiin ja äänestettiin myös kansanäänestysaloitteesta, jossa esitetään neuvoa-antavaa äänestystä Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä. Perussuomalaisten koko 9-henkinen valtuustoryhmä kannatti kansanäänestyksen järjestämistä, samoin 20 muuta valtuutettua eri puolueista. Enemmistö eli 53 valtuutettua ei kuitenkaan lämmennyt ajatukselle. Eli neuvoa-antavaa kansanäänestystä Malmin lentokentästä ei tule.