Kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.1.2022 käsiteltiin jälleen pitkä,16-kohtainen esityslista ja sen kymmenet liitteet. Itse osallistuin kokoukseen etänä, mikä toimi melko mallikkaasti. Joskus pikkuruisen kannettavan kokoustietokoneen kuvaruutuun eivät mahtuneet toimintopainikkeet, kuten ”Läsnä, Jaa, Ei, Tyhjää”, vaan ne katosivat isojen ikkunoiden taakse. Ne taasen olivat jämähtäneet kokoon, jota en saanut pienemmäksi. Onneksi kuva- ja ääniyhteydet toimivat moitteettomasti, joten asialliset asiat hoituivat, kuten puheeni Catella Property Oy:n salaisesta tonttihinnan arviolausunnosta.
Valtuuston kokouksissa päätetään mm. Helsingin lukuisista asemakaavoista sekä maanmyynteihin ja vuokrauksiin liittyvistä asioista. Kokouksessa käsittelimme Pasilan Postipuiston aluetta, johon on kaavoitettu rakennusoikeutta noin 250 000 kerrosneliömetriä. Jos Pasilan Postipuiston koko rakennusoikeuden myyntihinta olisi 1000 euroa asuinneliötä kohden, olisi alueen arvo 250 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen hinnan arvion tekijällä ja laadulla on siis suuri merkitys meille kaikille helsinkiläisille. Veronmaksajan etujen mukaista on aina saada hyvä hinta myydystä tai vuokratusta maa-alueesta ja rakennusoikeudesta.
Catella Property Oy:n salainen arviolausunto
Pasilan Postipuiston erään tontin markkina-arvosta oli pyydetty hinta-arvioita sen tulevaa vuokraamista varten Catella Property Oy:ltä. Tarkoitukseni oli ottaa esille Catella Property Oy:n 19-sivuisessa arviossa esitettyjä euro-määräisiä hinta-arvioita ja niiden perusteluja. En sitä kuitenkaan rohjennut tehdä, sillä arviosopimuksen lopussa lukee seuraavalla tavalla: ”Arviota ei saa julkaista kokonaan tai osissa, eikä siihen tai sen sisältämiin arvioinnin lukuihin, arvioijien nimiin tai ammatillisiin sidonnaisuuksiin saa tehdä viittauksia ilman Catella Property Oy:n kirjallista lupaa.”
Uutena helsinkiläisenä valtuutettuna olen jo useamman kerran ehtinyt pohtia, millä periaatteilla Helsingin kaupungin omistama maaomaisuus ja arvotontit hinnoitellaan kaupungin hallinnossa. Toteutuuko kaikkien tontin ostajien ja vuokraajien tasapuolinen kohtelu? Ja ennen kaikkea, saavatko helsinkiläiset oikean hinnan maaomaisuutensa myynneistä ja vuokrauksista?
Valitettavasti edullinen tonttihinta ei näy asuntojen ostohinnoissa tai vuokrissa, minkä olen itse todennut seuratessani pitkään pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilannetta. Jos rakennusliikkeet ja kiinteistösijoittajat saavat edullista tonttimaata, kasvattaa tämä entisestään niiden voittoja. Erityisen ikävänä pidän menettelyä, jossa asunnon ostaja ostaa pelkän asunnon, mutta samalla hän joutuu taloyhtiön tontin osalta vuosikymmeniksi vuokralaisen asemaan ja maksamaan kovia tontinvuokria tontti-keinottelijoille. Itse en ostaisi asuntoa, joka sijaitsee tonttikeinottelijan omistamalla vuokratontilla tai yhtiössä, jossa on suuret yhtiölainat. Kun asuntolainojen korot nousevat, saattaa yhtiölainoja jäädä maksamatta, jolloin lainat erääntyvät muiden yhtiön osakkaiden maksettaviksi. Kuka haluaisi maksaa naapureidensa asuntolainoja? Toivonkin, että Helsingin kaupunki jatkossa myisi tonttimaata asunto-osakeyhtiöiden omistukseen eikä lainkaan tonttikeinottelijoille. Olen toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä yli 30 vuotta. Oma velvollisuuteni päätöksenteossa on ottaa kehittämiskohteita esille. Vain näin voidaan nykytilaa parantaa. Se, mistä halutaan vaieta, pitää ottaa näyttävästi esille. Tämä käytäntö tuo ryhtiä hallintoon ja samalla puhdistaa ihmeellisellä tavalla ilmapiiriä kaikenlaisista epäilyistä.
Ruskeasuon Huopalahdenporttiin tehokaava
Ruskeasuon Huopalahdenportin asemakaavan olisimme valtuutettu Laura Korpisen (ps) kanssa lähettäneet uuteen valmisteluun. Emme olleet tyytyväisiä alueen liian massiiviseen rakennusoikeuteen. Lisäksi asuntorakentaminen ulottuu liian lähelle raskaasti liikennöityä liikenneväylän risteystä, osa rakennuksista on tarpettoman korkeita eikä autojen pysäköintitarpeita ole tässäkään kohteessa riittävässä määrin huomioitu. Olen liikkunut paljon Pikku-Huopalahden ja Ruskeasuon alueilla. Arvostan niiden vihreyttä, josta iso pala tulee jäämään puskutraktoreiden alle. Tämä oli kuitenkin enemmistön tahto ja siihen on vähemmistön tyytyminen.
Helsingin kaavoitustyötä johtava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) oli lähestulkoon hurmostilassa, kun hän pääsi jälleen esittelemään valtuutetuille suurenmoisia tehokaavahankkeitaan. Ruskeasuon Huopalahdenportin asemakaavan lisäksi hän esitteli mm. Kansallismuseon laajennussuunnitelmaa ja Laakson sairaalan asemakaavan muutoksia.