Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli 24.11.2021 vuoden 2022 budjetista. Tämän valtuustokauden aikana kaupungin velkaantuminen asukasta kohden kaksinkertaistuu, mikä ei ole perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä hyväksyttävää. Helsingin lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2020 lopussa 992 Me eli 1508 euroa asukasta kohden. Vuoden 2024 lopussa velkamäärä on suunnitelman mukaan 1917 Me, mikä tekee 2832 euroa velkaa asukasta kohden. Jotta lisävelan määrää voitaisiin pienentää, esitimme, että kaupungin investointeja tulee hidastaa siten, että ei-välttämättömiä hankkeita siirretään, asuntotuotantotavoitetta lasketaan ja uusien asuinalueiden, kuten esimerkiksi Malmin lentokentän, rakentamista tai esirakentamista ei aloiteta.
Helsingin väestönkasvu perustuu pääosin heikosti toimeentulevien vieraskielisten määrän kasvuun. Helsingin veto- ja pitovoima erityisesti työssäkäyvien lapsiperheiden osalta on tutkitusti vähentynyt. Kuntaverotulot eivät kasva samassa suhteessa kuin väestö. Toisaalta tulijat tarvitsevat ja käyttävät runsaasti kaupungin palveluja. Tämä kehitys vaikuttaa kielteisesti kaupunkilaisten peruspalveluiden saatavuuteen ja laatuun lähtien varhaiskasvatuksesta ja päätyen vanhusten kotihoitoon.
Vuoden 2022 talousarvio on peräti 5,7% suurempi kuin vuoden 2021 talousarvio. Sen sijaan että Helsinki priorisoisi toimintojaan ja tehtäviään, lisätään rahaa menoihin epävarmassa taloustilanteessa. Talousarvion ylitys rikkoo jopa muiden puolueiden sopiman ja strategiaan kirjatun vastuuperiaatetavoitteen 2,62% menokasvusta vuodelle 2022. Näin siitäkin huolimatta, että 70 miljoonan euron ylimääräinen koronatoipumispaketti on käyttötalouden vastuuperiaatteen ulkopuolella.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän näkemyksen ja esityksen mukaan Helsinki-lisä tulee palauttaa 1-3-vuotiaiden lasten perheille. Tämä olisi omiaan helpottamaan varhaiskasvatuksen kriisiytynyttä tilannetta, jossa kaupungin yksiköt kärsivät työntekijäpulasta. Esitimme myös, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala luopuu säästötoimena aamupalapilotoinnista ja omankielisen opetuksen tarjoamisesta vieraskielisille.
Sosiaali- ja terveystoimialalla katsomme, että heikoimmista kaupunkilaisista tulee pitää erityistä huolta, eikä säästötoimenpiteitä tule kohdistaa vanhus- ja vammaispalveluihin ja omaishoitoon. Esitimme myös omaishoitajien lakisääteisten ja harkinnanvaraisten vapaapäivien maksuttomuutta. Laittomasti maassa olevien palvelut tulee palauttaa lain vaatimalle minimitasolle. Pelastuslaitoksen palkkaohjelmaa tulisi jatkaa, jotta saavutetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palkkataso. Näin voidaan varmistaa palomiesten saatavuus ja ensihoidon palvelutason parantaminen.
Omassa puheenvuorossani otin esille kaupungin henkilöstötoimikunnan henkilöstön edustajien kommentteja budjetista 2022. Heidän mukaansa Helsingin kaupungin henkilöstön saatavuus ja pysyvyys näyttäytyy todellisena ja merkittävänä haasteena, mikä vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen ja palvelujen tasoon. Nyt henkilöstö on monessa tehtävässä jo jaksamisen äärirajoilla. Talousarviossa jatketaan ennätyksellistä investointitahtia, mutta lisäpanostukset henkilöstöön ovat minimaaliset. Henkilöstöjärjestöjen mielestä kaupungin talousarvion tulee turvata ensisijaisesti henkilöstön riittävä määrä.
Henkilöstöjärjestöjen lausunto vastaa tarkalleen sitä viestiä, jonka olen kuullut lukuisilta helsinkiläisiltä, vauvasta vaariin. Harmillista on, että perussuomalaisten esitykset budjetin priorisoinneista eivät todennäköisesti saa kannatusta valtaa pitäviltä pormestaripuolueilta (kok, vihr, sdp, vas) kun äänestämme budjetista 8.12.2021.