Käsittelimme valtuuston kokouksessa 21.9.2022 useiden tonttien vuokrausperiaatteita. Niihin sisältyi 8 liiteasiakirjaa, yhteensä 136 sivua. Jostakin ihmeen syystä nuo kaikki liiteasiakirjat oli jälleen päätetty määrätä salaisiksi asiakirjoiksi vetoamalla julkisuuslakiin, tarkemmin (JulkL 621/1999) lain pykälään 24.1 ja kohta 17. Olennaiset asiat eli useiden arvokiinteistöjen hintojen määräytymisperusteet salattiin taas kaikilta kiinnostuneilta, niin yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltäkin. Arvokiinteistöjen hinnanmuodostukseen liittyvä salaamiskulttuuri ei herätä luottamusta päätöksentekoon eikä sen puolueettomuuteen. Tiedän salaamiskulttuuriin liittyvät riskit, koska olen nähnyt lukuisia vastaavia tapauksia yli 30 vuotta kestäneen poliittisen urani aikana.
Mielestäni olisi tärkeää käydä avointa ja julkista keskustelua linjauksista, joilla on päädytty arviointikirjoissa esitettyihin hintoihin. Tonttimaan hinnoitteluista ja niihin liittyvistä pääsääntöisesti ylisuurista rakennusoikeuksista olisi syytä saada enemmän tietoa julkiseen keskusteluun. Kysymys on sentään helsinkiläisten kymmenien tai ehkä jopa satojen miljoonien eurojen omaisuusarvoista vuositasolla. Ilman Helsingin kaupungin – toisinaan jopa melko edullisilta vaikuttavia – tontteja jäävät kilpailevat rakennusliikkeet, kiinteistönvälittäjät ja erilaiset kiinteistöjen kehittäjät, olisivat hyviä kriitikoita, jos niillä olisi enemmän tietoa salaisiksi julistetuista arviolausunnoista. Esim. Kalasataman tontin (10651/ 3) arviohinta on 6,44 Me ja rakennusoikeus 5670 kerrosneliömetriä, jolloin yhden kerrosneliömetrin hinta alennuksineen on noin 1000 euroa. Tämä on yksi esimerkki tonttimaan arvon määrittelystä ja sitä kautta tulevaisuudessa saatavista tontinvuokratuloista.
Olen seurannut kymmeniä vuosia Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita. Melko uusi käytäntö on asuntokauppa, jossa myydään erikseen asunto ja siihen liittyvä maapohja. Jos noin 80 neliön suuruinen uusi asunto Helsingissä maksaa 500 000 euroa niin sen erikseen kiinteistönä myytävä tontti maksaa usein jopa 150 000 – 200 000 euroa, jolloin tontin kerrosneliöhinnaksi muodostuu noin 2000 euroa. Tontin sijainti on tietysti sen hinnoittelussa ratkaiseva tekijä, siksi vertailutietoja olisi kiinnostavaa kerätä julkisista asiakirjoista, joita kaupungin ostamat arviointikirjat voisivat hyvin olla. Uusissa taloyhtiöissä on vuokratontin lisäksi suurena riskinä taloyhtiöiden suuret lainat, minkä johdosta naapureiden lainanhoitokulut voivat pahimmassa tapauksessa kaatua muiden osakkeenomistajien maksettavaksi kun korkokulut ja asumisen kustannukset nousevat.
Saako Helsingin kaupunki aina oikean ja todellisen markkinahinnan, kun se vuokraa tai myy omistamaansa maata, on kiinnostava kysymys, jota olen viimeisen vuoden aikana valtuutettuna usein pohtinut. Tein viime talvena valtuustoaloitteen, jossa esitin, että Helsinki jatkossa tilaisi vain julkisia arviointikirjoja kiinteistöjen arvonmäärityksistä. Aloitteen on allekirjoittanut 48 valtuutettua, joten suuri kiitos heille. Edelleen toivon, että mahdollisimman moni avoimen ja julkisen päätöksenteon kannattaja ja puolustaja allekirjoittaisi valtuustoaloitteeni, joka löytyy kokousjärjestelmästä.