Kirjoittivatko lobbarit avoimuusrekisterilain?

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja-lobbari Mikael Pentikäinen on huolissaan avoimuusrekisteriesityksestä, joka voi vähentää avoimuutta (HS 24.1.). Hänen mukaansa päättäjiä ja virkakuntaa on ollut helppo lähestyä, mutta avoimuusrekisterilaki voi johtaa siihen, että yhteydenpito hiipuu, koska siitä tulee raskas raportointivelvollisuus. Jokaisen pitää raportoida, jos yhteydenpitoa on yli viisi kertaa. Puoluetehtävissä olevia raportointivelvollisuus ei koske, samoin kunnat ja hyvinvointialueet on vapautettu raportoinnista.

Pankkeja ja vakuutuslaitoksia edustavan Finanssiala ry:n johtaja-lobbari Tuomo Yli-Huttula vakuutteli, että avoimuusrekisterin raportointimenettelystä on valmisteltu kevyt (HS 26.1.).  Soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty mm. virastot, muut valtionhallinnon toimijat, kansalaistoiminta ja pienet yhdistykset. Yli-Huttula on osallistunut aktiivisesti lainvalmisteluun suomalaista lobbarikenttää edustavan Edunvalvontafoorumin puheenjohtajana, joten hän lienee saanut lobbareiden näkemykset lakitekstiin.

Aikoinaan eräs super-lobbariksi Milttonissa kohonnut entinen EU-virkamies opasti HS:n haastattelussa, kuinka vaikuttaminen tapahtuu. ”On pystyttävä vaikuttamaan niihin ihmisiin, jotka vievät kynää. Aina on olemassa joku ihminen, joka on päävastuussa asioiden valmistelusta”.

Avoimuusrekisterilaki on onnistunut, jos sen avulla saadaan selville, ketkä tosiasiallisesti ovat vaikuttaneet lakien sisältöön taustalla, niin hyvässä kuin pahassa. Joko edistämällä tai sitten estämällä avoimuuden toteutumisen esimerkiksi tässä avoimuusrekisterilaissa.

Kansanvallan kannalta on huolestuttavaa, jos lobbarit pyöröovien avulla ”kaappaavat virastoja”, vievät kynää, osallistuvat aktiivisesti kansalaiskeskusteluun, maksavat suuria summia vaalirahaa oman asiansa edistäjille ja saavat lopulta itselleen suhteettoman paljon lojaaleja lainsäätäjiä eduskuntaan. Tätäkö me haluamme?

Pirkko Ruohonen-Lerner, ps.
kansanedustaja 2007-2015
europarlamentaarikko 2015-2019
ECR-ryhmän edustaja avoimuusrekisterin
valmistelussa Euroopan parlamentissa 2018-2019

Skip to content