Ensimmäinen kauteni Euroopan parlamentissa päättyy kesäkuussa 2019. Kuluneiden vuosien aikana olen pitänyt parlamentin täysistunnoissa 120 puheenvuoroa, toiminut varjoesittelijänä 12 mietinnössä ja lausunnossa, laatinut 231 tarkistusta mietintöihin, esittänyt 33 kirjallista kysymystä komissiolle ja allekirjoittanut 54 parlamentin päätöslauselmaesitystä sekä ottanut vastaan satoja vierailijoita.
Euroopan parlamentin täysistunnoissa äänestetään yhden vuoden aikana noin 5000 kertaa eli viisivuotiskauden aikana noin 25 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan. Mieleeni on jäänyt erityisesti se, kuinka veronkierron ongelmia selvittävässä PANA-tutkintavaliokunnassa äänestimme syksyllä 2017 noin neljän tunnin aikana lähes 700 kertaa. Se oli oma ennätykseni ja lopputuloskin oli kohtuullisen hyvä. Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin.
On selvää, ettei kukaan voi olla kaikkien asioiden erityisasiantuntija. Äänestyksiin valmistautuminen vaatii siksi paljon näkymätöntä valmistelua ja taustatyötä, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä.
Oman toimintani painopisteitä
Talous- ja verotusasiat. Olen varsinainen jäsen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa sekä talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevässä TAX3-erityisvaliokunnassa. On tärkeää saada lisää avoimuutta verotukseen. Esimerkiksi suuryritysten verotietojen maakohtainen raportointi ja rajatylittävien verojärjestelyjen pakollinen automaattinen tietojenvaihto ovat uudistuksia, joiden valmisteluun olen osallistunut. Yritysten todellisten omistajien ja edunsaajien selvittäminen on erityisen tärkeää silloin, kun kysymys on rahanpesusta ja muista talousrikoksista, veronkierrosta ja terrorismin rahoituksesta.
Avoimuus. Avoimuusrekisteriasiassa toimin ECR-ryhmän neuvottelijana. Tavoitteena on luoda yhteinen avoimuusrekisteri komissiolle, neuvostolle ja parlamentille. Mielestäni meidän kaikkien on hyvä tietää, ketkä ja mitkä tahot vaikuttavat kulissien takana Euroopan unionin eri toimielinten päätöksiin, keitä päätöksentekijät ja tietyt virkamiehet tapaavat ja keiltä he saavat ohjeita. Suurpääoman edustajat ovat selkeästi yliedustettuina Brysselissä verrattuna vaikkapa kansalaisjärjestöihin. Nämä lobbarit pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon jo silloin, kun aloitteita valmistellaan komissiossa, mikä onkin tehokkainta vaikuttamista lopputuloksen kannalta esimerkiksi silloin kun uudistetaan lainsäädäntöä.
Väärinkäytösten ilmoittajien eli pilliinpuhaltajien suojelu. Väärinkäytösten ilmoittajien ansiosta olemme saaneet paljon uutta tietoa siitä, kuinka rikolliset toimivat pestessään rikoksilla hankittuja varoja ja kuinka suuryritykset ja rikkaat kansalaiset toimivat, jotta välttyvät maksamasta veroja. Väärinkäytöksiä tapahtuu niin yksityisissä kuin julkisissakin organisaatioissa. Väärinkäytösten ilmoittajien asema on erittäin huono ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. Monet heistä joutuvat kostotoimenpiteiden kohteeksi tekemiensä paljastusten johdosta, usein he menettävät työpaikkansa ja koko elämä muuttuu hankalaksi. Väärinkäytöksiä tutkineita toimittajia on jopa murhattu viimeisen vuoden aikana Slovakiassa, Maltalla ja Bulgariassa. Direktiiviehdotus väärinkäytösten ilmoittajien suojelemisesta on parasta aikaa parlamentin käsittelyssä. Toivottavasti edistystä saavutetaan myös Suomessa tällä saralla.
Pyöröovi-ilmiö ja karenssiajat. Mielestäni erittäin haitallisia vaikutuksia seuraa niin sanotusta pyöröovi-ilmiöstä, jossa yritysjohtajat siirtyvät virkamiehiksi tai keskeiset virkamiehet siirtyvät yksityisiin yrityksiin. Samalla he vievät mennessään sisäpiiritietoja esimerkiksi kilpailevien yritysten tarjouksista, erilaisista aikatauluista ja suunnitelmista sekä entisen työnantajansa heikkouksista ja vahvuuksista, mitä tietoa he voivat hyödyntää uusissa tehtävissään. Pakolliset karenssiajat toisivat helpotusta siirtymävaiheen ongelmiin.
Kultaiset viisumit eli rahaa ja investointeja vastaan myönnetyt passit ja oleskeluluvat ovat muodostuneet monelle EU-maalle, kuten Maltalle ja Kyprokselle, miljardiluokan bisnekseksi. Niihin liittyy kuitenkin myös suuri korruption ja rahanpesun riski. Hakijoille tehtyjen puutteellisten taustaselvitysten johdosta turvallisuusuhatkin ovat mahdollisia. Kultaisten viisumien kaltaiset järjestelyt vaikuttavat vapaan liikkuvuuden johdosta koko Schengen-alueeseen, minkä johdosta olen vaatinut komissiolta tiukkaa otetta järjestelmän ongelmiin puuttumisessa.
Muita aiheita. Olen pitänyt parlamentissa esillä myös muun muassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kuluttajien oikeuksien ja kiertotalouden teemoja. Tasa-arvokysymyksistä esimerkiksi alaikäisten lasten pakkoavioliitot ja ympärileikkaukset ovat olleet toistuvasti esillä keskusteluissa. Nämä meille vieraat tavat ovat maahanmuuton seurauksena rantautuneet myös Eurooppaan ja ne pitäisi kriminalisoida selkeästi kaikissa EU-maissa. Olen lisäksi pitänyt pikavippien aiheuttamia ongelmia parlamentissa esillä ja esittänyt hiljattain kirjallisen kysymyksen siitä, onko komissiossa harkittu toimia tämän kansalaisten taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaavan bisneksen rajoittamiseksi. Saamani vastauksen mukaan komissiossa ongelma on tiedostettu ja selvitys aiheesta on työn alla.
Euroopan parlamentin viisivuotinen toimikausi tulee täyteen kesäkuussa 2019, ja toukokuussa valitaan uudet europarlamentaarikot.