Poimintoja parlamentista: Brexit, ydinvoimatuet ja päätöksenteon avoimuus

Brexitin tulevaisuus puhututti Euroopan parlamentin vuoden ensimmäisessä täysistunnossa (14.-17.1.) brittiparlamentin hylättyä pääministeri Mayn ja EU:n neuvotteleman erosopimuksen. Britannia saattaa lähteä EU:sta kokonaan ilman sopimusta. Vaihtoehtona on myös brexit-päivämäärän (29.3.) lykkääminen tai uuden kansanäänestyksen järjestäminen.

Osallistuin keskusteluun Euroopan keskuspankin 2017 vuosikertomuksesta. EU:n talous on kasvanut, ja työttömyys on alimmillaan sitten vuoden 2008. Epävarmuustekijöitäkin on ilmassa, kuten julkisen sektorin ja kotitalouksien velkaantuminen, joista jälkimmäinen johtuu useimmiten asuntoveloista ja niiden kasvusta. Omalta osaltaan velkaantumista pahentaa korkeakorkoisten kulutusluottojen ja pikavippien yleisyys. Vanhoja lainoja maksetaan uusia ottamalla, mikä voi johtaa vuosikausien velkakierteeseen. Pikavippifirmat käyttävät hyväkseen ihmisten taloudellista ahdinkoa. Ylivelkaantumisen seurauksena ihmissuhteet, terveys ja yleinen elämänlaatu kärsivät. Olen pitkään vaatinut parempaa kuluttajansuojaa pikavippeihin sortuneille, ja mielestäni pikavippitoiminta pitäisi kieltää kokonaan, mitä korostin puheessani.

EU:n turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan uudistamista koskeneessa keskustelussa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että EU:n lähestymistapa ongelmaan on ollut epärealistinen. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä rakentuu solidaarisuuden, maahanmuuton hallinnan ja taakanjaon kaltaisille ajatuksille. Useimmat eurooppalaiset eivät kuitenkaan halua ainoastaan hallittua, vaan myös vähemmän maahanmuuttoa, sillä massamaahanmuutto kolmannesta maailmasta on haitallista yhteiskunnillemme.

Romanian 1.1.2019 alkanutta puoli vuotta kestävää EU-puheenjohtajakautta käsiteltäessä toin esiin väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin tärkeyden. Väärinkäytöksiä yksityisellä tai julkisella sektorilla havaitsevan henkilön on voitava tehdä epäkohdista ilmoitus ilman pelkoa kostotoimenpiteistä. Mikäli suojeluun tai asian käsittelyyn ei voida luottaa, väärinkäytökset jäävät ilmoittamatta ja sama rikollinen meno saa jatkua vuosikausia. Puheenjohtajamaan on kaikin mahdollisin keinoin edistettävä asian etenemistä, jotta väärinkäytöksiä ilmoittaville yleisen edun puolustajille saadaan toimiva suojelujärjestelmä koko unionissa.

Päätöksenteon avoimuus puhututti myös. Avoimuus on erittäin tärkeää kansalaisten luottamuksen ja demokratian toteutumisen kannalta. On ongelmallista, että jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston valmistelukokoukset ja keskustelut käydään suljetuin ovin, ja asiakirjojen julkisuutta rajoitetaan. Avoimuusvaatimuksia kierretään myös valmistelemalla tärkeitä päätöksiä epävirallisissa yhteyksissä, kuten euroryhmässä ja eurohuippukokouksessa. Asioiden salailu ruokkii huhupuheita, valeuutisia ja salaliittoteorioita. Neuvoston toiminnan tulisi olla nykyistä läpinäkyvämpää niin, että kokoukset olisivat avoimia ja niistä pidettäisiin yksityiskohtaista pöytäkirjaa. Näin kansalaiset ja toimittajat voisivat tarkkailla sitä, että kansalliset hallitukset toimivat kokouksissa julkisuudessa antamiensa lupausten mukaisesti.

Parlamentissa keskusteltiin myös veropolitiikan vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon. Jäsenvaltioita kehotetaan siirtymään Suomen ja Ruotsin kaltaiseen aviopuolisoiden erillisverojärjestelmään, sillä tämän nähdään edistävän oikeudenmukaista verokohtelua. Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen lisääminen edistäisi naisten tasa-arvoista osallistumista työelämään. Perheen perustamisesta on tehtävä houkuttelevampaa, jotta useissa jäsenmaissa uhkaavasti laskenut syntyvyys saataisiin jälleen nousuun.

Viikolla käsiteltiin myös ydinvoima-aiheita ja kättä väännettiin Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa sijaitsevien ydinvoimaloiden purkuohjelmista ja EU:n niihin antamasta miljardiluokan rahallisesta tuesta, Euratomin uudesta tutkimus- ja koulutusohjelmasta ja ITER-fuusioenergiahankkeesta. Parlamentti hyväksyi myös InvestEU-ohjelman, jolla pyritään luomaan 700 miljardin euron edestä investointeja rahoituskaudella 2021-2027. Viikolla juhlistettiin myös euron 20-vuotista taivalta. Lisäksi keskusteltiin esim. itseohjautuvista ajoneuvoista, torjunta-aineiden lupamenettelyjen parantamisesta ja uusista säännöistä, joiden nojalla EU voi leikata tai keskeyttää maksut oikeusvaltioperiaatetta rikkoville jäsenmaille, jos nämä esimerkiksi häiritsevät oikeuslaitoksen toimintaa tai eivät puutu petoksiin ja korruptioon.

Seuraava täysistunto järjestetään Brysselissä 30.-31. tammikuuta.

Skip to content