Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltiin maanantaina 2.7. varhais- ja pakkoavioliittojen vastaisesta strategiasta. Meppien yksiselitteinen viesti oli, että naimaiän tulee aina olla vähintään 18 vuotta, ja tätä nuorempien avioliitot on kiellettävä lailla kaikissa EU-maissa. Myös kehitysmaiden ongelmat nousivat esille, sillä äärimmäinen köyhyys ja koulutuksen puute edistävät lasten avioliittoja. Tähän tulisi vaikuttaa kohdentamalla kehitysapua mm. koulutukseen ja ehkäisyvalistukseen. Komission toivottiin järjestävän teemavuoden pakkoavioliittoja vastaan, jotta vaikenemisen kulttuurista päästäisiin lopulta eroon. Maahanmuuton seurauksena lapsiavioliitot ja -raskaudet ovat lisääntyneet myös EU-maissa.
Tiistaina Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz keskusteli meppien kanssa juuri alkaneen Itävallan puheenjohtajakauden toimintaohjelmasta. Kurz korosti EU:n jäsenmaiden keskinäistä yhdenvertaisuutta ja demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen sekä kilpailukyvyn vahvistamista. Muuttoliikepolitiikassa hän korosti ulkorajojen suojelua ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Liittokansleri kannatti myös Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyttä, mihin ajatukseen suhtaudun itse varauksella.
Maltalla rehottava korruptio nousi viikon aikana jälleen esille. Euroopan parlamentissa hiljattain esitelty todistusaineisto viittaa siihen, että Libyassa asuville henkilöille myydään Maltalla viisumeita, ja että maltalaiset korkean tason virkamiehet ovat mahdollisesti olleet järjestelyissä mukana. Kyseessä ei ole pelkästään Schengen-säännöstön rikkomus vaan myös turvallisuuskysymys. Libyassa tiedetään olevan paljon terroristeja, joilla saattaa olla mahdollisuus hankkia ”kultainen viisumi” Maltan kautta koko EU-alueelle. Allekirjoitin useiden muiden europarlamentaarikoiden kanssa vetoomuksen, jossa kehotetaan komissiota ryhtymään toimiin viisumikaupan rajoittamiseksi.
Keskiviikkona keskusteltiin Kreikan velkakriisin ratkaisusta. Euroryhmän kokouksessa kesäkuun lopulla euroalueen valtiovarainministerit julistivat kriisin päättyneeksi. Kreikka on toteuttanut siltä vaadittuja rakenteellisia uudistuksia ja esimerkiksi eläkkeitä, palkkoja ja koko julkista sektoria on leikattu. Kahdeksan vuoden aikana Kreikkaa on lainoitettu jopa 260 miljardilla eurolla. Monet mepit suhtautuivat skeptisesti tehtyjen sopeutusohjelmien onnistumiseen. Ongelmaa on lykätty tulevaisuuteen ja huolenaiheena on, että seuraavan taantuman aikana Kreikka pyytää lisälainaa. Kovinkaan moni ei usko lainan takaisinmaksuun komissaarin ja euroryhmän puheenjohtajan vakuutteluista huolimatta.
Torstaina parlamentti äänesti paljon puhuttaneen tekijänoikeusdirektiivin jatkovaiheista. Lukuisat vaikutusvaltaiset toimijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että ehdotus nykymuodossaan uhkaa ilmaisunvapautta ja on internetin toimintaperiaatteen vastainen. Myös kansalaiset ovat olleet huolissaan, ja heiltä saamani palaute direktiiviehdotuksesta on ollut suurelta osin kielteistä. Olen tyytyväinen, että parlamentti äänesti sen puolesta, että asiaa käsitellään perusteellisemmin syyskuun täysistunnossa.
Näiden aiheiden lisäksi täysistunnossa keskusteltiin ja äänestettiin myös esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksista, puolustusalan teollisesta kehittämisestä, Euroopan vaalilainsäädännön uudistamisesta ja liikkuvuuspaketista. Keskusteluun EU:n tulevaisuudesta osallistui tällä kertaa Puolan pääministeri, joka keskittyi puheessaan talouskysymyksiin. Lisäksi ECR-ryhmä sai lisävahvistusta, kun ruotsidemokraattien edustajat Peter Lundgren ja Kristina Winberg hyväksyttiin ryhmän jäseniksi. Onnitellessani heitä pääsin ensimmäistä kertaa europarlamentissa hyödyntämään ruotsin kieltä. Seuraava täysistunto järjestetään Strasbourgissa syyskuun 10.-13. päivänä.