Riippumatta neuvotteluiden lopullisista kompromisseista, on selvää, että brexitistä seuraa suuri aukko Euroopan unionin jäsenmaksuihin. Mielestäni tämä aukko pitää täyttää tulonsiirroilla muista budjettimomenteista tai vähentämällä tasaisesti kaikkia EU:n menoja. Toisin sanoen, jäsenmaksuja ei tule korottaa brexitin johdosta. Myös EU-palkkaveron korotus 10 %:sta 30 % tasolle tuottaisi lisätuloja vastaavasti.
Tehtävä ei ole vaikea, sillä aukon voi täyttää budjettien uudelleenallokoinnilla kohteista, joiden tuloksellisuudesta ei ole näyttöä. Esimerkiksi ei ole näyttöä ESIR-rahaston onnistumisesta EU:n talouskasvun ja työllisyyden parantamisessa. Suunniteltu budjettikapasiteetti voidaan myös allokoida budjettiaukon täyttöön. Mikäli budjettimomenttien uudelleenkohdistuksista ei päästä sopuun, ehdotan, että erityisesti komission hallintoa ja muita menoja leikataan vastaavasti. Samalla kun säästöpolitiikat supistavat useiden jäsenmaiden budjetteja, on vain reilua ja kohtuullista odottaa komissiolta tehokkuutta toiminnoissaan.