Arvoisa puhemies, minulla on kolme pointtia ja kysymys. Ensinnäkin Kreikan perusylijäämän kasvu ei todennäköisesti tule kestämään kovin pitkään. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan se johtui kertaluontoisista tekijöistä, kuten suuremmasta verokertymästä. Pidemmällä aikavälillä on tunnettujen professoreiden Panizzan ja Eichengreenin mukaan epärealistista odottaa Kreikan velan hoitamiseen riittäviä ylijäämiä.
Toiseksi, kuten Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on huomauttanut, Lissabonin sopimus kieltää euroalueen jäsenmaan nimellisen velan leikkaamisen, eikä velka edes ole Kreikan suurin ongelma, vaan kilpailukyky. Kolmanneksi kilpailukyvyn palauttamisen sijaan talouden sopeutusohjelmat ovat syventäneet köyhyysongelmia tuottaen sukupolvittain menetettyjä mahdollisuuksia, vaikka koko ajan on ollut olemassa nopea ja kivuttomampi tie ulkoisen kilpailukyvyn palauttamiseen, nimittäin eurosta luopuminen.
Onko rahalla meille suurempi arvo kuin vapaudella, tasa-arvolla, veljeydellä, eurooppalaisten hyvinvoinnilla tai muilla suurilla eurooppalaisilla arvoilla? Eikö ole aika tunnustaa euro siksi, mitä se oikeasti on, eli vaihdon väline?