Arvoisa puhemies, budjettikapasiteettia tarjotaan ratkaisuna lukemattomiin euroalueen ongelmiin. Keskeisimpänä näistä on tarve lisätä kokonaiskysyntää ja elvyttää euroaluetta. Samaan aikaan, kun monet jäsenmaat kamppailevat budjettivajeidensa kanssa, vaikuttaa siltä, että EU-tasolla tavoitellaan menojen lisäystä vain menojen lisäämisen vuoksi.
Ottaen huomioon ESIRin ja muiden EU-rahastojen vaikeudet löytää sopivia projekteja elvyttääkseen investointikysyntää voidaan kysyä, miten menojen lisääminen jälleen yhtä kautta voisi onnistua siinä tehtävässä paremmin? Kansallisilla fiskaalikapasiteeteilla voidaan saavuttaa samat tavoitteet kuin euroalueen fiskaalikapasiteetilla ja vielä ilman pitkittyvien tulonsiirtojen riskiä tai moraalikatoa.
Miksi euroalueella ei tulevaisuudessakin ylivelkaannuttaisi ja otettaisi liian suuria riskejä? Fiskaalikapasiteetilla siihen suorastaan kannustetaan, sillä sitä vartenhan se perustetaan, että muut maat voivat pelastaa vaikeuksissa olevat maat. Kaikissa ratkaisuissa tulee Maastrichtin sopimuksessa määritellyn no bailout -klausuulin olla järjestelmän kulmakivi. Tulevien sopimusten uskottavuus riippuu siitä, miten edellisiä sopimuksia on noudatettu.