Blogi

Harmaa talous on levittäytynyt voimalla koko yhteiskuntaamme. On esitetty arvioita, että meillä on kymmeniä tuhansia pimeitä työpaikkoja, joiden kaikki työnantajamaksut ja verotilitykset valtiolle jäävät hoitamatta. Rakennus- ja ravintola-ala ovat tyypillisiä harmaan talouden toimijoiden temmellyskenttiä. Usein työntekijät ovat ulkomaalaisia, joita rikolliset työnantajat käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen. Usein rikoshyödyn takaisinsaanti ylittää monikertaisesti viranomaisten kulut, joten torjuntatyö on tuottoisaa […]

Eduskunta hyväksyi 19.1.2011 lain, jonka nojalla otetaan käyttöön uusi rangaistusmuoto, niin kutsuttu pantarangaistus. Sen ideana on, että tuomittu velvoitetaan pysyttelemään asunnossaan, josta hän saa poistua vain ennalta sovituista syistä. Tuomittua valvotaan nilkkaan tai ranteeseen kiinnitetyn pannan avulla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti lain hylkäämistä, sillä käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että vakavistakin rikoksista voi jatkossa selvitä ilman vankilarangaistusta.

Eduskunnassa keskusteltiin tällä viikolla tasa-arvosta. Pitämäni ryhmäpuheenvuoron jälkeen kysyin ministeri Wallinilta ongelmista, jotka liittyvät poliittisiin virkanimityksiin, sillä ne ovat mielestäni syrjintää pahimmillaan. Kysyin, onko ministeri tiedostanut poliittisiin virkanimityksiin liittyvät tasa-arvo-ongelmat ja mitä toimenpiteitä hänen mielestään tulisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Ministeri kiersi kysymyksen puhumalla ikuisuuskysymyksestä ja sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Vastaus paljastaa sen, että ministeritasolla ollaan

Viime viikolla (17.11.10) pidin perussuomalaisten ryhmäpuheen, joka liittyi työllisyys-välikysymykseen. Puheessani otin esille useita ongelmia, joita harmaan talous on tuonut mukanaan. Yhteiskunta menettää miljardien eurojen verotulot vuodessa ja rehelliset yrittäjät ja yritykset menevät konkurssiin, sillä ne eivät voi pärjätä kilpailussa, jossa kilpakumppani rikkoo yhteisiä pelisääntöjä. Harmaa talous ja sen parissa puuhaavat rikolliset pitää ottaa kiinni ja

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden peruskoulussa on otettava huomioon se, että lapset tulevat kouluun sosiaalisilta, kulttuurisilta ja taloudellisilta resursseiltaan erilaisista perheistä. Oppimisympäristön on oltava tasa-arvoinen ja kaikenlaiset lapset huomioon ottava. Syrjäytymistä on pyrittävä estämään kaikin keinoin. Perusopetuksenaikaista vähimmäistuntimäärää ehdotetaan kasvatettavaksi, mikä tietää lisäkustannuksia, joiden suuruudesta on esitetty hämmästyttävän erilaisia näkemyksiä. Siksi uudistuksen rahoitus on varmistettava etukäteen, jotta

Käsittelimme 17.9.2010 eduskunnan täysistunnossa oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2009. Kertomuksen sivulta 215 löytyy mielenkiintoinen esimerkki. Otsikkona on ”Työpaikkailmoituksen syrjivyys”. ”Kaupungin ympäristötoimi oli työpaikkailmoituksessaan hakenut paikkakuntalaista tradenomiopiskelijaa toimistotöihin ympäristötoimistoon. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupunginhallituksen tietoon käsityksensä, jonka mukaan työpaikkailmoitus oli siltä osin kuin työnhakijan oli edellytetty olevan paikkakuntalainen ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa ja yhdenvertaisuuslain 6 §:n

EU-maat ovat sopineet 750 miljardin euron vakautusjärjestelmästä. Tavoitteena on, että markkinat rauhoittuisivat ja luottamus palautuisi euroon ja koko Euroopan unioniin. Lisäaikaa Kreikalle saatiin siis ostettua valtavalla rahasummalla ja muiden maiden niskoille työnnetyillä lainojen takausriskeillä. Nämä riskit maksetaan todennäköisesti myöhemmin erääntyvinä lainalaskuina, sillä ei kai kukaan voi tosissaan uskoa Kreikan lainojenmaksukykyyn tulevaisuudessa. Kreikan ylimääräinen tukipaketti rahoitetaan

Hallitukselta ei löytynyt kahta miljoonaa euroa avustusta Heinolan reumasairaalalle. Kreikalle myönnettävä vakuudeton laina, yhteensä 1 600 miljoonaa euroa on valtava rahasumma. Suomen oma talous on heikoissa kantimissa: jatkuvasti tehtaita suljetaan ja työläisiä irtisanotaan. Meillä on omassa maassamme 700 000 köyhää kansalaista. Vanhasen hallituksen harjoittama politiikka on jakanut ja jakaa edelleen kansaa entistä enemmän kahtia. On

Esittelin eduskuntataloa ja kerroin kansanedustajan työstä vierailleni 8.4.2010. Seitsenhenkisen loviisalaisryhmän lisäksi kuvassa on myös muita eduskuntatyöstä kiinnostuneita. Tutustumiskierroksen jälkeen vieraat saivat seurata lehtereiltä eduskunnan kyselytuntia, jonka jälkeen kahvitarjoilun lomassa keskusteltiin ajankohtaisista aiheista. Kerroin näkemyksiäni ajankohtaisista kunnallispoliittisista kysymyksistä, rikoslainsäädännöstä, maahanmuuttokysymyksistä, ydinvoimasta ym. vierailijoita kiinnostavista teemoista. Vieraat viihtyivät ja keskustelu kävi vilkkaana. Vastaavanlainen vierailupäivä järjestetään seuraavan kerran

torstaina 8.4.2010 kello 15.00 alkaen. Kello 15-16 eduskunnan virallinen opaskierros, kello 16-17 suullinen kyselytunti, kello 17-18 kerron kansanedustajan työstä, keskusteluja (kab. A 116). torstaina 6.5.2010 kello 14.00 alkaen. Kello 14-15 eduskunnan virallinen opaskierros, kello 15-16 kerron kansanedustajan työstä, keskusteluja (kab. A 116), kello 16-17 suullinen kyselytunti. Ilmoittautuminen: pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi tai puhelimitse 050 512 2788

Seuraavat emännöimäni eduskuntavierailut järjestetään 18.2. ja 8.4. kello 14.00 alkaen. Vierailujen alussa minä kerron ryhmälle kansanedustajan työstä kolmen vuoden kokemuksen pohjalta ja vastaan vierailijoiden kysymyksiin. Tämän jälkeen ryhmä pääsee tutustumaan eduskuntataloon ammattioppaan johdolla, minkä jälkeen heidät ohjataan lehtereille seuraamaan suullista kyselytuntia. Suullinen kyselytunti televisioidaan suorana lähetyksenä joka torstai kello 16 – 17, ja sitä on

Eduskunta on käsitellyt kuluvalla viikolla valtion vuoden 2010 talousarviota. Tiistaina 15.12. vuorossa olivat oikeusministeriön hallinnonalaan liittyvät asiat. Nostin pitämissäni täysistuntopuheenvuoroissa esiin mm. talousrikokset sekä oikeudenkäyntien kestoajat.  Talousrikostutkintaan liittynyt rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisin saaminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Vuonna 2008 on laskennallisen haltuun saadun rikoshyödyn arvioitu tuottavan valtiolle ja asianomistajille lähes 130 000 euroa henkilötyövuotta kohden.

Eduskunnassa käsiteltiin 10.11.2009 hallituksen esitystä, jossa esitettiin aiemmin määräaikaisessa kokeilussa ollutta vuorotteluvapaalakia säädettäväksi pysyväksi. Kannatin kyseistä esitystä, sillä mielestäni vuorotteluvapaajärjestelmä tuo kaivattua joustavuutta työelämään. Siinä missä vapaalle jäävät työntekijät saavat hengähdystauon vuosien puurtamisesta sekä aikaa perheilleen ja harrastuksilleen, saavat heidän sijaisikseen palkatut henkilöt arvokasta työkokemusta, joka auttaa ponnistamaan eteenpäin työelämässä sijaisuuden jälkeenkin. Erityisesti nuorille ja

Kauppojen aukiolo-oikeuden laajentamista käsittelevä hallituksen esitys herätti Eduskunnassa kiivasta keskustelua 10.11.2009. Esityksen mukaan vähittäiskaupat voisivat juhlapäiviä lukuun ottamatta olla avoinna sunnuntaisin ympäri vuoden. Itse vastustan aukiolo-oikeuden laajentamista niiden monien ongelmien vuoksi, joita siitä seuraisi kuluttajille, perheille, ympäristölle sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Uudistus vie toteutuessaan monilta kaupan alan työntekijöitä ja pienyrittäjiä viikon ainoan koko perheen

Ranskassa on viime aikoina kohuttu presidentti Sarkozyn opiskelijapojan ehdokkuudesta huipputason työpaikkaan. Presidenttiä on syytetty poikansa suosimisesta. Näin Ranskassa, mutta kyllä meillä täällä Suomessakin osataan. Virantäyttöä ei Suomessa ole perinteisesti mielletty poliittiseksi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta totuus on toisenlainen. Kuntatasolla monet virat ja toimet jaetaan jäsenkirjan perusteella ja sama koskee kunnallisia yhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä,

Eduskunnan syysistuntokausi on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Kauden toisessa täysistunnossa 9.9.2009 käsiteltiin valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa, johon liittyen pidin Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheen. Puheenvuorossani käsittelin mm. tasa-arvoasioita, lähisuhdeväkivaltaa, vanhustenhoidon nykytilaa, lapsiköyhyyttä sekä ihmiskauppaa. Keskeisimmät kotimaiset ihmisoikeushaasteemme liittyvät sukupuolten väliseen epätasa-arvoon sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Naiset joutuvat työmarkkinoilla kohtaamaan yleisesti syrjintää liittyen raskaaksi tulemiseen ja perhevapaiden pitämiseen. Työn

Oppositioryhmien välikysymys nuorisotyöttömyydestä herätti eduskunnan täysistunnossa 2.6.2009 odotetusti kiivasta keskustelua. Nuorisotyöttömyys on pahentunut lyhyessä ajassa merkittävästi. Tammikuun lopussa työttömiä nuoria oli jo 30 000 eli kolmannes enemmän kuin vuosi sitten, ja tilanteen pelätään yhä pahenevan taantuman edetessä. Työttömien joukossa on sekä korkeakoulutettuja nuoria että peruskoulun tai lukion käyneitä. Moni nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puuttuvan

Eduskunnassa käsiteltiin 29.4.2009 valtioneuvoston selontekoa hankintalakiuudistuksesta. Mielestäni hankintalain tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, mutta valitettavasti käytännön todellisuus ei ole ollut aivan toivotunlainen. Lakiin liittyy useita ongelmia, joista suurimpia ovat sen pikkutarkkuus ja vaikeaselkoisuus; byrokratiaa on luotu liiaksi, ja sinänsä yksinkertaisista asioista on tehty turhan monimutkaisia. Tehokkuus ei ole lisääntynyt, vaan päinvastoin hankintaprosessit ovat hidastuneet ja

Eduskunnassa järjestettiin 22.4.2009 seminaari aiheesta edellytykset nuorten hyvinvoinnille. Seminaarissa kuultiin nuorten parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja nautittiin Kallion ilmaisutaitolukion oppilaiden hienoista esityksistä. Osallistuin tilaisuudessa paneelikeskusteluun, jossa puhuin erityisesti koulukiusaamisen ennaltaehkäisyn tärkeydestä.  Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen elämään ja arkeen, jossa ei tarvitse pelätä sen enempää kotona kuin koulussakaan. Valitettavasti nämä oikeudet jäävät monen kohdalla

Yksi kuluneen viikon kiinnostavimmista tapahtumista oli tasavallan presidentin tiistaina 17.3.2009 järjestämä Presidenttifoorumi, johon sain kunnian osallistua. Tämänvuotisen foorumin teemana oli ”muutosten Suomi”. Tilaisuudessa käsiteltiin laajalti Suomen tulevaisuuden haasteita. Oma puheenvuoroni liittyi yhteisöllisyyden puutteeseen ja työelämän joustamattomuuteen, jotka molemmat ovat mielestäni nyky-Suomessa merkittäviä ongelmia. Yhteisöllisyyden puute on ollut viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja aivan

Eduskunta käsitteli keskiviikkona 11.3.2009 hallituksen kannanottoa eläkeiän nostosta ja eläkkeiden leikkaamisesta. Pääministeri Vanhasen idea nostaa eläkeikää 65 vuoteen sai murskatuomion opposition edustajilta. Mielestäni työurien pidentämisen on aiheellista, mutta siihen tulisi pyrkiä ennen kaikkea työntekijöiden hyvinvointia tukemalla. Ketään ei voi pakottaa työskentelemään yli jaksamisensa rajojen, mutta pitkään työssä viihtymistä voidaan edesauttaa tekemällä työpaikoista ikääntyvien toiveita kunnioittavia

Peruspalvelut turvattava kaikille (puhe eduskunnan täysistunnossa 10.2.2009) Pyrittäessä taltuttamaan talouskriisiä on tärkeää, että ei hukata kallista aikaa ja resursseja erilaisten työryhmien ja komiteoiden perustamiseen. Asioiden pyörittely ja pilvilinnojen rakentelu paperilla ei auta ketään. Nyt tarvitaan ripeitä päätöksiä ja konkreettisia toimia. Elvytystoimet on saatava käyntiin täydellä teholla. Kuntatasolla on paljon tehtävissä. Jos kaikissa kunnissa kiellettäisiin esimerkiksi

 Eduskunnassa käsiteltiin 12.11.2008 valtioneuvoston selontekoa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta. Pitämässäni ryhmäpuheessa pidin kannatettavina selonteon tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, säästää energiaa ja saavuttaa omavaraisuus sähköntuotannossa.  Jos tavoitteisiin kuitenkin pyritään vain ydinvoimakapasiteettia lisäämällä, vaarana on, että resursseja ei ohjata riittävästi uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta on mielestäni kasvatettava huomattavasti nykyisestä. Suomen kaltaisessa maassa asuntojen energiatehokkuus on