Arvoisa puhemies, maailman väestömäärän on ennustettu kasvavan vuoteen 2050 mennessä 9,5 miljardiin. Niinpä ruuan saamisen turvaaminen kaikille maailman ihmisille onkin oltava ykkösprioriteetti.
Mielestäni on ensisijaisen tärkeää, että ravinnon laatua korostetaan enemmän kuin pelkkiä tyhjiä kaloreita. Tällä hetkellä ruokaa tuotetaan määrällisesti paljon, mutta esimerkiksi nykyisistä pääviljoista, kuten maissista, vehnästä ja riisistä, saatavat kalorit eivät pidä sisällään tarpeeksi välttämättömiä hivenaineita. Maailman köyhimmät kansalaiset ovat usein riippuvaisia juuri siitä pääviljasta, jota kyseisessä maassa tuotetaan. Siksi onkin tärkeää, että tulevaisuudessa kehitystä ohjataan siihen suuntaan, että tämä päävilja olisi aikaisempaa useammin ravintopitoinen kaura, ohra, ruis, hirssi ja durra.
Tällä hetkellä jopa kaksi miljardia ihmistä kärsii raudan puutteesta ja viidennes maapallon väestöstä elää sinkin puutteessa. On esitetty arvioita, joiden mukaan noin 170 miljoonaa lasta kärsii ravinteiden puutteesta ja siitä johtuvasta kasvun hidastumisesta, joten viljelykasvien ravintopitoisuuden tärkeyttä ei voida korostaa liikaa.
Kasvisruokaan liittyviä innovaatioita tulisikin edistää entistä enemmän. Suomessa kehitetty nyhtökaura ja härkäpapuvalmiste ovat esimerkkejä tulevaisuuden kestävistä ratkaisuista.