Työpaikkakiusaaminen – kenelle se kuuluu?

Facebooktwittermail

Järjestin keskustelutilaisuuden työpaikkakiusaamiseen liittyvistä ongelmista Eduskunnan kansalaisinfossa 21.3.2012. Ajankohtainen ja kipeä aihe kiinnosti noin 80 henkilöä. Kiusaaminen kaikissa muodoissaan on vakava ilmiö, johon tulee puuttua. Oli kyse sitten henkisestä tai fyysisestä pahoinpitelystä, aiheuttaa se aina suurta kärsimystä uhrille ja hänen lähipiirilleen. Kaikessa kiusaamisen vastaisessa työssä tavoitteena on oltava ehdoton nollatoleranssi. Suomessa tapahtuu paljon väkivaltarikoksia. Johtuuko se siitä, että myös kiusaaminen on meillä niin yleistä?

Moni aikuinen kokee lapsuudenaikaisen kiusaamisen vaikuttaneen elämään vielä pitkälle aikuisikään. Omat ikävät muistot saattavat nousta pinnalle siinä vaiheessa, kun omaa lasta kiusataan päiväkodissa tai koulussa, tai silloin, jos itse joutuu aikuisiässä kiusaamisen uhriksi. Pahimmassa tapauksessa kiusaaminen seuraa yksilöä läpi elämän aina lapsuudesta vanhuuteen asti. Tutkimusten mukaan sekä kiusaamisen uhrit että kiusaajat ovat usein samoja henkilöitä päiväkodista vanhainkotiin.

Työpaikkakiusaaminen on tilanne, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen kokee jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista tai mitätöintiä. Työterveyslaitoksen mukaan tällaisen käytöksen kohteeksi joutuu työpaikoillaan noin 140 000 suomalaista. Työpaikkakiusaaminen heikentää työhyvinvointia, lisää sairaslomia ja johtaa pahimmillaan ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen.

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnin laiminlyönnin kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat lähes 30 miljardia euroa vuodessa. Jos työpaikkakiusaaminen voitaisiin kitkeä kokonaan, olisivat kuntien ja valtion talousongelmat nykyistä pienempiä. Muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalaiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla paljon. Kiusaaminen johtuu usein huonosti organisoidusta työstä, keskustelukulttuurin puuttumisesta ja työyhteisön hierarkkisuudesta.

Vuoden 2011 yhteiskuntatieteilijäksi valittu Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka nostaa kiusaamisen syyksi työn heikon organisoinnin. Hänen mielestään kaikista paras keino ongelmien ratkaisemiseksi on laatia työpaikoille säännöt siitä, mikä on kiusaamista, ja sen jälkeen ottaa nämä pelisäännöt käyttöön. Manka ohjeistaa, että kissa on nostettava pöydälle siinä vaiheessa, kun ei olla vielä liian syvällä: On päätettävä, kuka ottaa asian puheeksi, kuka auttaa kiusattua, mikä on sinun, työkaverin ja esimiehen tehtävä.

Comments are closed