Euroopan parlamentissa on keskusteltu muun muassa valeuutisten haasteista, terrorismin torjunnasta ja virtuaalivaluutoista.
Slovakialaisen ryhmätoverini Jana Žitňanskán emännöimässä tilaisuudessa keskusteltiin koulutuksen roolista valeuutisten aikakaudella. Lapsia tulee jo koulussa opettaa tunnistamaan tarkoitushakuista, puolueellista, harhaanjohtavaa ja suoranaista valheellista uutisointia. Medialukutaito on erittäin tärkeä kansalaistaito, ja koulujen on korostettava tätä opetusohjelmissaan.
Asioiden totuudenmukainen uutisointi on kuitenkin haastavaa, vaikka toimittajilla olisi puhtaat tarkoitusperät. Hyvänä esimerkkinä tästä on hiljattain kuolleeksi julistetun venäläisen toimittajan Arkadi Babtšenkon tapaus. Koko maailman lehdistö uutisoi kuoleman faktana ennen toimittajan ilmaantumista julkisuuteen elossa.
Terrori-iskujen todennäköisyys Euroopassa säilyy yhä korkeana. Terroristijärjestöjen riveissä taistelleet Eurooppaan palaavat henkilöt muodostavat riskitekijän, ja heidän lukumääräänsä on vaikea arvioida. Monessa tapauksessa iskujen tekijöillä ei kuitenkaan ole suoria yhteyksiä terroristijärjestöihin, vaan he ovat radikalisoituneet itsenäisesti ja ottaneet järjestöistä vaikutteita.
Torstaina TAX3-erityisvaliokunnan työpajassa keskusteltiin virtuaalivaluuttojen tarjoamasta mahdollisuudesta rahanpesuun ja veronkiertoon, digitalisaation tuomista verotuksellisista haasteista ja aggressiivisesta verosuunnittelusta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kontekstissa.
Työpajaan osallistuneet asiantuntijat painottivat teknologian tarjoaman anonymiteetin ongelmallisuutta ja sen tarjoamaa mahdollisuutta verovilppiin. He korostivat virtuaalivaluuttojen olevan vielä nuoria ja alan olevan jatkuvassa murroksessa, minkä johdosta sen kehittymistä tulisi seurata tarkasti. Esitin komissiolle aiemmin tänä vuonna kirjallisen kysymyksen virtuaalivaluuttojen rikollisesta käytöstä.