Osallistuin heinäkuussa Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) järjestämään keskustelutilaisuuteen Suomi-Areenalla Porissa. Tilaisuudessa julkistettiin gallup-tutkimus korruptiosta. Sain itsekin jo kesäkuussa osallistua kyseiseen gallupiin, nyt yhden kysymyksen laatijan roolissa, joten kysyin: Uskotko, että kotikunnassasi toimii ”Hyvä Veli –verkostoja”, joilla on erilaisia etuoikeuksia verrattuna tavallisiin kuntalaisiin? TNS-Gallup esitti kysymykseni runsaalle tuhannelle suomalaiselle.
Kyselyyn vastanneista runsas kolmannes näki oman kotikuntansa päätöksenteossa paljon tai melko paljon korruptiota. Enemmistö (56 %) suomalaisista kuitenkin ajattelee, että tällaista vallan väärinkäyttöä ei ole juuri ollenkaan tai ei lainkaan.
Mielenkiintoista tutkimuksessa on se, että nuoret, alle 25-vuotiaat eivät oleta kotikunnan päätöksenteossa ilmenevän korruptiota. Nuorista vain yksi kymmenestä (9 %) sanoo, että oman kunnan päätöksenteossa on ”Hyvä Veli-verkostoihin” nojautuvaa vallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoittelemiseksi paljon tai melko paljon. Eniten syytöksiä vallan väärinkäytöstä esiintyy 35-49 -vuotiaiden keskuudessa (44 %). Tästä voidaan päätellä, kuinka elämänkokemuksen karttuessa myös tietoisuus korruptiosta lisääntyy.
Kyselytutkimuksen mukaan Etelä-Suomessa asuvista noin 40 prosenttia arvioi, että oman kotikunnan päätöksentekoa vaivaa korruptio. Maaseutumaisissa kunnissa asuvista vain 27 prosenttia arvioi oman kunnan päätöksenteossa esiintyvän vallan väärinkäyttöä paljon tai melko paljon. Puoluekannan mukaan korruptiosyytökset ovat selvästi keskimäärää yleisempiä Vasemmistoliiton (56 %) ja Perussuomalaisten (49 %) kannattajien keskuudessa.
Keskustan kannattajat (18 %) eivät ole havainneet vallan väärinkäyttöä samassa määrin kuin muiden puolueiden tukijat (sdp 38 %, kok 31 %, vihr 29 %). Johtuukohan keskustalaisten tekemät vähäiset havainnot korruptiosta siitä, että keskusta on useissa maaseudun kunnissa vanha valtapuolue, jossa oman ryhmän erityisedut ovat jo siinä määrin ”saavutettuja etuja”, että niitä ei edes huomata!
Itse olen törmännyt Hyvä veli –järjestelmään lukuisia kertoja toimiessani kunnallispolitiikassa liki 30 vuotta. Räikeimmät tapaukset liittyvät mm. kuntien kiinteistökauppoihin, kaavoitukseen ja poliittisiin virkanimityksiin, jotka ovat vanhoilla valtapuolueilla maan tapana lukuisissa Suomen kunnissa ilman, että kukaan uskaltaa kyseenalaistaa järjestelmää. Jos kyseenalaistaa, on seurauksena itseen tai lähipiiriin kohdistuvia kostotoimenpiteitä, joten kyseenalaistaminen on kallista ja tekee kipeää.
Perussuomalaiset eivät ole osallistuneet tähän korruptioon, mikä on yksi syy menestykseemme useissa peräkkäisissä vaaleissa. Vaalirahoitus-skandaalit toivat julkisuuteen korruptio-keskusteluja, syytteitä ja tuomioitakin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi tehnyt pari vuotta sitten vaali- ja puoluerahoituslainsäädännöstä paljon tiukemman, mutta lähinnä suurpääomapiirejä edustavat kokoomus ja RKP estivät sen. Perussuomalaiset esittivät ehdokaskohtaisia kampanjakattoja kaikissa vaaleissa, mutta se ei sopinut verovapaiden suurlahjoitusten saajille. Raha ei saisi ratkaista vaalien tulosta, nyt se vaikuttaa aivan liikaa yksittäisten ehdokkaiden kampanjoissa ja vaalimenestyksessä.
Uusi eduskuntaryhmämme on tehnyt lakialoitteen, jolla estettäisiin poliittiset virkanimitykset. Samoin olemme tehneet lakialoitteen, jolla vaikutusvallan kauppaaminen välikäsien kautta tehtäisiin rikokseksi. Näistä ”Hyvä veli” –järjestelmään liittyvistä ongelmista me perussuomalaiset jatkamme keskusteluja, ja toivottavasti pääsemme kirjaamaan tavoitteitamme myös tuleviin hallitusohjelmiin. Tavoitteenamme on korruptiosta vapaa Suomi.