Valeuutisten, eli tarkoituksellisesti levitettyjen harhaanjohtavien tai valheellisten uutisten, ongelma on korostunut digiaikana. Vaikka uusi digitaalinen ympäristö on pahentanut tilannetta, ei kyseessä ole sosiaalisen median luoma ilmiö. Vuosikymmenten saatossa myös perinteiset mediatalot ovat syyllistyneet puolueelliseen ja värittyneeseen uutisointiin. Yllättävä uutuus monenlaisten valeuutisten ja propagandan maailmassa ovat vale-tietokirjat.
On hämmästyttävää, että sellaisen on julkaissut entuudestaan hyvämaineinen suomalainen Kustannusosakeyhtiö Tammi keväällä 2018. Tahallisen ja valheellisen tiedon levittäminen totuutena vie valheellisen tiedon levittäjämedian uskottavuutta oli se sitten nettilehti, perinteinen sanomalehti tai kustannusosakeyhtiö. Tietoa jakavien organisaatioiden, toimivat ne sitten verkossa tai perinteillä tavoilla, tulisi sitoutua sellaisten tietojen julkistamiseen, jotka perustuvat näyttöön.
Toimittajien ja kustannustoimittajien eettisiin sääntöihin tulisi kuulua velvollisuus varmentaa tiedot ja tietolähteet. Väärien syytösten tai harhaanjohtavien tietojen esittämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia, ja niihin tehdyt oikaisut harvoin saavuttavat suurta näkyvyyttä. Laadukkaan, vapaan ja riippumattoman tiedon saanti on perustavaa laatua oleva oikeus. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada tiedotusvälineiden välityksellä luotettavia tietoja. Kansalaisten medialukutaitoa tulee myös edistää, ja kannatan tähän pyrkiviä toimia.