Tiistaina 11.3. käsiteltiin Valtioneuvoston selontekoa elintarviketurvallisuudesta 2013-2017.
Aloitin puheenvuoroni toteamalla, että selontekoon on koottu paljon erittäin hyödyllistä tietoa. Itseäni kiinnostaa erityisesti muovikemikaalit bisfenoli A ja ftalaatit, joista en ole juuri aikaisemmin kuullut. Selonteon mukaan näillä aineilla on paljon haittavaikutuksia, ja mikä pahinta, me emme vielä edes tiedä, mitä kaikkea ne aiheuttavat seuraavassa sukupolvessa. Kyseiset kemikaalit ovat erittäin vaarallisia raskaana oleville naisille, lapsille ja nuorille, mutta ennen kaikkea ne riskit, joita niissä piilee, ovat hyvin huolestuttavia.
Selonteossa kuvaillaan paljon ongelmia, joita vääränlainen ravitsemus aiheuttaa. Lihavuus on yksi näistä. Kaksi miestä kolmesta ja puolet Suomen naisista on tällä hetkellä ylipainoisia. Selonteon mukaan tietoa lasten ja nuorten tilanteesta on huonosti saatavilla. Aika hämmästyttävää, koska lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme. Lihavuus aiheuttaa 330 miljoonan kokonaiskustannukset terveydenhuollossa vuosittain, mutta sen lisäksi on paljon muitakin kustannuksia, joita yhteiskunnalle koituu.
Esimerkiksi diabeteksen aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat yli 4 miljardia euroa, ja tämä tilasto on vuodelta 2007. Diabetes on edelleen yleistynyt, joten kustannuksetkin ovat nousseet. Sydänliiton arvion mukaan aivoverenkiertohäiriöiden hoitokustannukset ovat noin 1,1 miljardia.
Nykyään on paljon ristiriitaista uutisointia siitä, mikä on hyödyllistä ja mikä haitallista terveydelle. Joskus nämä arviot heittävät häränpyllyä: se, mikä tänään on terveellistä, on huomenna jopa myrkyllistä tai erittäin haitallista. Kansalaiset, joilla ei ole syvempää tietoisuutta ravitsemuksesta, joutuvat elämään ristiriitaisen informaation varassa.
Mielenkiintoista on, että Suomesta viedään Japaniin terveystuotetta nimeltä mustikka. Viime elokuussa uutisoitiin, kuinka 90 prosenttia mustikan viennistä menee Japaniin. Mustikat kiinnostavat japanilaisia, koska niiden uskotaan ehkäisevän silmäsairauksia ja parantavan hämäränäkökykyä. Mustikat ovat terveystuotteita, joita ei voi liikaa syödä. Suomen luonnosta löytyy paljon muitakin tuotteita, joita voitaisiin hyödyntää vientitarkoituksissa. Jos osaisimme nykyistä paremmin hyödyntää metsiemme aarteita, voisimme saada myös lisää työpaikkoja.