Euroopan parlamentti kokoontui täysistuntoon Strasbourgiin lokakuun ensimmäisellä viikolla. Viikon aikana keskusteltiin ja äänestettiin esimerkiksi päästörajoituksista uusille henkilöautoille ja kevyille kuljetusajoneuvoille, uusista arvonlisäverosäännöistä, julkisia hankintoja koskevasta strategiapaketista, audiovisuaalisten mediapalveluiden sääntöjen päivittämisestä ja eläinten hyvinvoinnista liittyen teolliseen broilerintuotantoon ja sen ympäristövaikutuksiin.
Osallistuin maanantai-illan keskusteluun Tšetšeniassa tapahtuvista homovainoista. Korostin, että olisi tärkeää tutkia julkisuudessa olleet väitteet kidutuksista ja salaisista vankiloista perinpohjaisesti ja saattaa syylliset teoistaan vastuuseen. Samoin uhreille ja heidän perheenjäsenilleen tulisi antaa kaikki mahdollinen tuki.
Tiistaina täysistunnon keskusteluun osallistui Montenegron presidentti Milo Đukanović. Đukanović kuvasi puheessaan Montenegron nopeaa kehitystä vakaaksi ja EU-jäsenyyskelpoiseksi valtioksi. Hänen mukaansa maassa on otettu harppauksia esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen suhteen. Komissio arvioi helmikuussa Länsi-Balkan–strategiassaan, että Montenegro yhdessä Serbian kanssa voisi liittyä EU:n jäseneksi jo vuoteen 2025 mennessä. Suhtaudun varauksella Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyteen, koska se kasvattaisi Suomen kaltaisten nettomaksajien maksuosuutta.
Rahanpesu- ja veronkiertokysymykset olivat näkyvästi esillä myös viikon aikana. Maanantai-illan talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän TAX3-erikoisvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin Sveitsin roolista rahanpesussa. Sveitsi toimii tässä asiassa veroparatiisin tavoin – epäiltyjä väärinkäytöksiä jätetään systemaattisesti tutkimatta ja tutkinnat hiljennetään salaisilla sopimuksilla. Lisäksi väärinkäytösten ilmoittajia vastaan hyökätään voimakkaasti. Kokouksessa kuultiin erästä väärinkäytösten ilmoittajaa, joka toi vuonna 2008 julkisuuteen tietoja työnantajapankkinsa Caymansaarilla harjoittamasta veronkierrosta. Hänen perheensä koki niin kovaa painostusta, että perheen 11-vuotias tytär yritti itsemurhaa.
Väärinkäytösten ilmoittajien kohtalo on usein karu, vaikka ilmoituksilla on paljastettu suuria taloudellisia väärinkäytöksiä, ja heidän toimintansa palvelee julkista etua merkittävällä tavalla. He voivat usein menettää työpaikkansa, ja paljastusten kohteena ollut yritys voi ryhtyä oikeustoimiin ilmoittajan nujertamiseksi. Usein ilmoittajat joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, ja elämä muuttuu hankalaksi. Direktiiviehdotus väärinkäytösten ilmoittajien suojelemisesta on parasta aikaa parlamentin käsittelyssä. Toivottavasti sen avulla voimme helpottaa väärinkäytösten ilmoittajien asemaa.
Rahanpesukysymykset olivat esillä myös keskiviikkona, kun keskusteltiin rahanpesun riskeistä EU:n pankkisektorilla. Omassa puheenvuorossani kertasin Danske Bankin Viron tytäryksikön tapausta. On kulunut yli kymmenen vuotta siitä, kun Viron ja Venäjän viranomaiset varoittivat ensimmäisen kerran Danske Bankia sen epäilyttävistä asiakkaista, mutta vasta nyt keskustellaan pankin mahdollisista jättisakoista. Totesin myös, kuinka Viron pääministeri Jüri Ratas oli aiemmin päivällä puheessaan vakuuttanut, että Virolla on nollatoleranssi rahanpesuun. Toivottavasti kaikki EU-maat alkavat noudattaa vastaavanlaista nollatoleranssia.
Osallistuin keskiviikkona myös keskusteluun, jossa käsiteltiin rikoksilla saatujen varojen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista. Tavoitteena on saada jäsenmaat tunnustamaan vastavuoroisesti nämä päätökset. Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin rahoituksen torjunnassa tarvitaan unionin tasolla toimia, sillä toiminta on luonteeltaan rajatylittävää. Varojen jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen ovat tehokkaita keinoja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa. Pidän erittäin hyvänä sitä, että näin saaduilla varoilla voidaan maksaa korvauksia uhreille sekä ohjata varoja myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Pysäyttävää on, että nykyisellään vain 1,1 prosenttia laittomin keinoin saaduista varoista takavarikoidaan.
Viikolla allekirjoitin myös parlamentin päätöslauselman Kiinan uiguuri- ja kazakkivähemmistöjen tukalasta tilanteesta. Muslimivähemmistön edustajia pidätetään mielivaltaisesti uskonnollisen ääriajattelun torjumisen nimissä, ja heitä lähetetään poliittisille uudelleenkoulutusleireille. Päätöslauselmassa parlamentti vaatii leirien lakkauttamista ja vähemmistöjen oikeuksien täysimittaista kunnioittamista. Seuraava täysistunto järjestetään Strasbourgissa lokakuun 22.-25. päivänä.