Täysistuntoviikko Strasbourgissa on ohi ja käyn läpi ohessa muutamia minulle tärkeitä tapahtumia politiikan saralla.
Brexit on todellisuutta
Täysistuntoviikolla huomion on ehkä ansaitustikin vienyt Brexit, jota koskevan päätöslauselman parlamentti hyväksyi. Oma kantani on ollut koko ajan selkeä, Suomen tulee pitää kiinni Brexitissä täysimääräisesti omista kansallisista eduistaan ja Suomi ei saa suostua jäsenmaksujen korotuksiin. Korotusten sijaan EU:n on järkevöitettävä hallintoaan ja tehtävä säästöjä, Brexit antaisi siihen loistavan mahdollisuuden. On valitettavaa, että moni suomalainen poliitikko on jäsenmaksuasiasta niin hiljaa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että komission lääke kaikkiin ongelmiin on liittovaltiokehitys, joka tulee Suomelle kalliiksi. Tämä on nähty eurovaluutan ja Kreikan tukipakettien myötä.
Vihapuhe, populismi ja valeuutiset
Totesin puheessani, että 30-vuotisen poliittisen urani aikana olen usein nähnyt, että uutinen vaikkapa jostakin tilaisuudesta on värittynyt toimittajan tai mediatalon poliittisen kannan mukaan. Tavoitteena tuntuu olevan vaikuttaminen vaalitulokseen ja siihen, ketä äänestetään. Näkemykseni oli, että tällainen kääntyy usein esittäjäänsä vastaan sillä kansalaiset osaavat itse tehdä päätöksensä siitä, ketä äänestävät.
Euroopan solidaarisuusjoukot – uudet pikku pioneerit?
Mainitsemisen arvoista on myös Euroopan solidaarisuusjoukot, joita koskevaa päätöslauselmaa käsittelimme tänään. Maailmanhistoria tuntee monia unioneita ja niissä toimineita keskusjohtoisia nuorisojärjestöjä. Valitettavasti kokemukset eivät ole parhaita mahdollisia, mieleeni tulee väistämättä DDR:n pikku-pioneerit, joita kukaan tuskin enää kaipaa. Tällaiset hankkeet ovat kouluesimerkkejä ideologisen EU:n rakentamisesta, jonka tausta-ajatus on liittovaltiomyönteinen mielipiteenmuokkaus.
Mätää lihaa Brasiliasta
Allekirjoitin jo viime viikolla kollegani Monika Smolkován kirjallisen kysymyksen komissiolle Brasilian lihaskandaalista. Kysymyksessä haluamme tietää, mitä komissio tekee varmistaakseen ruoan laadun Euroopassa ja mitä komissio voi tehdä, jotta sama ei toistuisi. Olin myös mukana allekirjoittamassa kirjettä, jossa Maltan pääministeriin vedotaan lintujen kevätmetsästyksen lopettamiseksi. Kirjoitin tästä blogiini 3.4 (https://pirkon.info/muuttolintuja-maltan-verkkoihin/).
Verkkovierailut – joku nekin maksaa
Pidin keskiviikon täysistunnossa puheen roaming-maksuista (verkkovierailumaksut). On sinänsä hyvä, että matkapuhelimien käyttö helpottuu toisissa EU-maissa, mutta pelkään pahoin, että suomalaiset joutuvat tässä maksumiehiksi, koska matkustamme pohjoisesta suhteellisesti enemmän. Mainitsin puheessani myös, että esimerkiksi Irlannissa on jo keksitty porsaanreikä, jonka avulla sääntöä voidaan kiertää. Erityisesti demarit ovat hehkuttaneet tätä uudistusta ja nähtäväksi jää, käykö uudistus heidän pienituloisten äänestäjiensä kukkarolle.
Veronkierto maailmanlaajuinen ongelma
Torstaina osallistuin vielä rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia tutkivan tutkintavaliokunnan PANA:n kokoukseen, jossa kuultavina olivat Alvin Mosioma (Tax Justice Network-Africa) ja Nuhu Rubadu (Nigerian korruptionvastainen viranomainen). Kummatkin vieraat vahvistivat käsitystäni siitä, että veronkierto ja veropohjien rapautuminen on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaikuttaa myös kehittyviin valtioihin.
Panaman papereissa on kysymys kymmenistä miljardeista euroista, asianajotoimisto Mossack Fonsecan nimi nousee esiin jatkuvasti. Kyse on silti jäävuoren huipusta, rikollisen rahanpesu ja veronkierto ovat paljon laajempia todelliselta mittakaavaltaan. Tällaiset kuulemistilaisuudet tuovat kuitenkin tärkeää tietoa.
Viikko päättyi kuitenkin hyvään uutiseen, sillä Ebay-verkkokaupan perustaja, miljardööri Pierre Omidyar lahjoittaa 4,5 miljoonaa dollaria Panaman paperit paljastaneelle toimittajaryhmälle (HS 6.4.2017). Mielenkiinnolla seuraan, mitä he saavat aikaan näillä resursseilla!