Euroopan parlamentti kokoontui täysistuntoon Strasbourgiin marraskuun 12.-15. päivänä. Viikon aikana keskusteltiin ja äänestettiin kymmenistä aiheista, joista nostan esiin muutamia.
Maanantaina keskusteltiin puhtaan energian säädöspaketista. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta, edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja järjestää energiaunionin hallintoa. Näin EU pyrkii toteuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päämääränä on myös alentaa energiakustannuksia sekä riippuvuutta tuontienergiasta. Samalla lievitetään energiaköyhyyttä, eli tilannetta, jossa esimerkiksi pienituloisella eläkeläisellä tai työttömällä ei ole enää varaa asua vanhassa kodissa sen korkeiden asumiskustannusten johdosta. Tulevaisuudessa energiaköyhyys uhkaa yleistyä Suomessa, mikäli energian hinta nousee ihmisten reaaliansioita nopeammin.
Osallistuin keskusteluun myös vähemmistöjä koskevista vähimmäisnormeista. Ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti etniseen alkuperään, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin seikkoihin katsomatta. Syrjimättömyys on tärkeä periaate, joka pätee kaikkiin suuntiin. En kannata myöskään positiivista syrjintää, jossa vähemmistön edustajia suositaan esimerkiksi yliopistojen opiskelijavalinnoissa. En pidä järkevänä kehityskulkua, jossa vähemmistökielten puhujia rohkaistaan käyttämään äidinkieltään julkisissa palveluissa ja viranomaiskontakteissa. Esimerkkinä tästä on Kelan hiljattain avaama arabiankielinen puhelinpalvelu.
Keskiviikkona keskusteltiin EU:n ulkopuolisten toimijoiden pyrkimyksistä vaikuttaa tuleviin europarlamenttivaaleihin. Kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on horjunut, mistä kertoo alhainen äänestysaktiivisuus erityisesti EU-vaaleissa. Haasteena on, että jotkut tahot pyrkivät saamaan ihmisiä vaaliuurnille harhaanjohtavia ja valheellisia väitteitä levittämällä. Jatkuvasti yleistyvä disinformaatio on yksi suurimmista haasteista eurooppalaisen demokratian toteutumiselle. Pidän hyvinä komission esittämiä toimia vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien turvaamiseksi, esimerkiksi poliittisen verkkomainonnan läpinäkyvyyden lisäämistä ja eurooppalaisten puolueiden rahoitussääntöjen tiukennuksia.
Saksan liittokansleri Angela Merkel osallistui keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Hän korosti puheessaan suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta. Lisäksi hän antoi tukensa eurooppalaisen armeijan luomiselle. Värikkään puheenvuoron keskustelussa piti EFDD-ryhmän puheenjohtaja Nigel Farage, joka vaati Merkeliä pyytämään anteeksi virhettään avata Euroopan rajat siirtolaisille. Samalla hän kiitti tätä siitä, että muuttoliikkeen ja sen aiheuttamien ongelmien johdosta EU-kriittisyys on nousussa kaikkialla.
Allekirjoitin viikolla kolme parlamentin päätöslauselmaa Bangladeshin, Vietnamin ja Kuuban tilanteista. Maissa on pidätetty mielivaltaisesti toisinajattelijoita ja opposition jäseniä. Viikolla oli esillä myös Asia Bibin tapaus. Bibi on pakistanilainen jumalanpilkasta kuolemaantuomittu kristitty, joka on odottanut vankilassa 8 vuotta tuomion täytäntöönpanoa. Vuosien oikeustaistelun jälkeen maan korkein oikeus kumosi lokakuussa tuomion, ja nyt nainen perheineen hakee turvapaikkaa EU:n alueelta. ECR-ryhmäkokouksessa kuultiin Bibin asianajajaa, joka on itsekin saanut tappouhkauksia, sillä jumalanpilkasta syytetyn henkilön puolustaminen on ääriajattelijoiden silmissä anteeksiantamatonta.
Viikolla väännettiin kättä myös EU:n pitkän aikavälin budjetista 2021-2027, junamatkustajien oikeuksista saada korvauksia junien myöhästymisistä, Romanian oikeusvaltion tilasta, sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoitopalveluista, virtuaalivaluuttojen sääntelystä ja uusien raskaiden hyötyajoneuvojen päästönormeista. Lisäksi päätettiin uusista televiestintäalan säännöistä, joiden perusteella EU:n sisäisille puheluille asetetaan 19 sentin hintakatto. Seuraava mini-täysistunto järjestetään Brysselissä 28.-29. marraskuuta.