Käsittelimme 17.9.2010 eduskunnan täysistunnossa oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2009. Kertomuksen sivulta 215 löytyy mielenkiintoinen esimerkki. Otsikkona on ”Työpaikkailmoituksen syrjivyys”. ”Kaupungin ympäristötoimi oli työpaikkailmoituksessaan hakenut paikkakuntalaista tradenomiopiskelijaa toimistotöihin ympäristötoimistoon. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupunginhallituksen tietoon käsityksensä, jonka mukaan työpaikkailmoitus oli siltä osin kuin työnhakijan oli edellytetty olevan paikkakuntalainen ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa ja yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentissa säädettyjen syrjintäkieltojen kanssa – -.”
Tätä esimerkkiä vasten on erikoista, että poliittisin perustein tapahtuviin virkanimityksiin ei tässä maassa kukaan uskalla puuttua. Eikö se, että jokin virkanimitys suoritetaan pääasiallisesti jäsenkirjan perusteella, ole syrjintää pahimmillaan? Tämä syrjintä aiheuttaa sen, että kyseisellä tavalla täytettäviin pesteihin ei saada parhaita mahdollisia tekijöitä, sillä miksi vaivautua hakemaan sellaista virkaa, jota missään tapauksessa ei voi saada. Hyvien ei-poliittisten ammattilaisten ei edes kannata mennä töihin sellaiseen virastoon, jossa uralla eteenpäinmeno tapahtuu jäsenkirjan eikä osaamisen perusteella.
Toivoisin, että poliittisiin virkanimityksiin kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota ja avoinna oleviin tehtäviin valittaisiin aidosti paras hakija. Näin saataisiin verovaroilla ylläpidettäviin työpaikkoihin parempia työntekijöitä. Tämä lisäisi myös julkisen sektorin tuottavuutta.