Allekirjoittaneella oli ilo ja kunnia kertoa Kajaanin puolueneuvoston kokouksessa perussuomalaisten uuden eduskuntaryhmän ensimmäisen vuoden toiminnasta. Tiesitkö, että jo ”sisäänajovuoden” aikana ryhmämme on tehnyt useita satoja valtiopäivätoimia sekä pitänyt liki 2400 puhetta eduskunnan täysistunnoissa? Tästä on hyvä jatkaa. Alla lyhennelmä eduskuntaryhmämme toimintakertomuksesta, joka on laadittu Tampereen puoluekokouksen 2011 ja Kajaanin puolueneuvoston kokouksen 2012 väliseltä ajalta.
Huhtikuun 2011 historiallisen vaalivoiton myötä perussuomalaisista tuli eduskunnan kolmanneksi suurin puolue ja siten merkittävä voima valtakunnan politiikan kentällä. Eduskuntavaalien jälkeen käytiin pitkät ja vaikeat hallitusneuvottelut, ja pääministeri Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen hallitus nimitettiin vasta 22.6.2011, jolloin lopullisesti varmistui myös perussuomalaisten jääminen oppositioon eduskunnan pääoppositiopuolueeksi.
Valiokuntatyö
Merkittävimmän osan valiokuntien työstä muodostaa hallituksen esitysten käsittely. Hallituksen esityksellä valiokuntien käsiteltäviksi tulevat mm. lakiehdotukset, valtion talousarvioesitykset, kansainvälisten sopimusten hyväksymiset ja lainavaltuudet. Valiokunnat osallistuvat myös Euroopan unionissa päätettävien asioiden kansalliseen valmisteluun. Valiokuntatyössä kansanedustajilla on mahdollisuus vaikuttaa hallituksen ajamien asioiden kulkuun ja tuoda esille omia näkemyksiään. Tapauksissa, jossa valiokunnan mietintö tai lausunto ei vastaa oman puolueen linjauksia, voivat edustajat jättää asiasta vastalauseen tai eriävän mielipiteen. Perussuomalaisten kansanedustajat ovatkin jättäneet valiokunnissaan useita vastalauseita ja eriäviä mielipiteitä, joissa on tuotu esiin ryhmän omat näkemykset ja vaihtoehdot hallituksen politiikalle.
Neljä välikysymystä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt kuluneen vuoden aikana neljä välikysymystä, joista yksi on käsitellyt puolustusvoimien uudistamissuunnitelmia ja kolme euroalueen talouskriisiä.
Välikysymykset ovat aikajärjestyksessä otsikoittain seuraavat: Euroalueen talouskriisi, Puolustusvoimien uudistamissuunnitelmat, Suomen kokonaisvastuut euroalueen talouskriisissä sekä Hallituksen linja euroalueen talouskriisissä.
Kolme välikysymystä eurokriisistä ja sen hoidosta kertoo, kuinka tärkeä aihe on perussuomalaisille. Linjamme euron kriisin ja sen hoidon suhteen oli syynä siihen, että jäimme tällä vaalikaudella oppositioon. Viime aikoina yhä useammat taloustieteen asiantuntijat ja talouspoliittiset julkaisut ovat kehuneet talouspolitiikkaamme ja eurolinjaamme sekä arvostaneet sitä, että puolue on tuonut vaihtoehtoja ja järjen ääntä esille. Perussuomalaiset on todella nähnyt vaivaa avatakseen tämän hetken tilannetta myös kansalaisille, joita hallituksen päätökset väistämättä koskettavat. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä euron kriisi on toimimattoman valuutta-alueen kriisi, jota ei ratkaista uusilla tukipaketeilla. Meillä on oma vaihtoehtomme, jonka olemme rohkeasti tuoneet esiin.
Puolustusvoimauudistusta käsittelevässä välikysymyksessään perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiinnitti huomiota varuskuntien lakkautuksiin sekä koulutuksen ja harjoitusten vähentämiseen. Kritiikkiä sai myös hallituksen tapa valmistella uudistusta salassa eduskunnalta.
Runsaasti valtiopäivätoimia
Omissa valtiopäivätoimissaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenet ovat käsitelleet laajalti yhteiskuntamme ongelmakohtia. Perussuomalaisten kansanedustajat ovat tehneet kaikkiaan 30 lakialoitetta, 195 talousarvioaloitetta, 4 keskustelualoitetta, 388 kirjallista kysymystä sekä 32 suullista kysymystä.
Suullisilla kyselytunneilla perussuomalaiset ovat pääoppositiopuolueena saaneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta esittää kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen ja siten määrätä tärkeimmän käsiteltävän aiheen. Olemme nostaneet keskusteluun mm. omaishoitajien aseman, Kreikka-vakuudet, kerjäläisiin liittyvät ongelmat, nuorisotyöttömyyden sekä pienyritysten verotuksen. Lisäksi olemme esittäneet kysymyksiä korruption kitkemisestä, polttoaineiden hinnan korotuksista, sisäisestä turvallisuudesta ja harmaasta taloudesta. Perussuomalaisten kansanedustajat ovat osallistuneet aktiivisesti myös muiden eduskuntaryhmien esittämistä kysymyksistä käytyihin keskusteluihin.
Eduskunnan täysistunnoissa käytyihin keskusteluihin eduskuntaryhmä on osallistunut aktiivisesti. Henkilökohtaisia puheenvuoroja perussuomalaisten kansanedustajat ovat pitäneet yhteensä miltei 2400 kappaletta ja ryhmäpuheenvuoroja on pidetty 19. Viiden-kymmenen minuutin pituiset ryhmäpuheenvuorot, joita eduskuntaryhmät saavat pitää keskeisten asioiden kuten budjetin, välikysymysten ja selontekojen käsittelyn yhteydessä, ovat tärkeä kanava saada ryhmän oma viesti kuuluville ajankohtaisissa asioissa.
Vaihtoehtobudjetti
Syksyllä 2011 perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkisti laajan ja yksityiskohtaisen vaihtoehtobudjetin vastineeksi hallituksen budjetille. Useat perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin kohdat päätyivät lopulta myös hallituksen kehyslinjauksiin, mikä on hyvä todistus siitä, että oppositiostakin käsin voi vaikuttaa. Tosin esittämämme suurituloisten tuloverotusta kiristävä Wahlroos-vero vesitettiin, kun se nimettiin solidaarisuusveroksi ja samalla kaikkien eniten tienaavat jätettiin korotusten ulkopuolelle.
Varjobudjetissamme ehdotimme lisäpanostuksia mm. lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä köyhien lapsiperheiden tukemiseen ja teimme esityksiä oikeudenmukaisemman verotuksen puolesta. Toimme esiin selkeän kantamme siitä, että hallituksen ajama tasaverokehitys tulee pysäyttää ja suurituloisimmat pitää saada nykyistä paremmin osallistumaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. Esitimme myös useita toimia, joilla pienten- ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä voitaisiin Suomessa parantaa, kuten investoimiseen kannustavan tutkimus- ja kehitysverotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamista. Rahoitusta tähän esitimme saatavan leikkaamalla hyvin tehottomaksi osoitettuja yritystukia ja pitämällä yhteisöverokanta ennallaan.
Lisäksi varjobudjetissamme vastustettiin hallituksen suunnitelmia leikata kuntien valtionosuuksia nettomääräisesti 448 miljoonalla eurolla, sillä kyseiset leikkaukset pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan. Tasaverokehityksen vauhdittuessa kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mistä kärsivät etenkin heikko-osaisimmat kuntalaiset.
Yleisötilaisuudet
Perussuomalaisten kansanedustajat ovat varsinaisen eduskuntatyön ohella toimineet aktiivisesti kansalaisten parissa. Olemme kautta maan tuttu näky erilaisissa toritilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa. Lisäksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä on järjestänyt eduskunnan kansalaisinfossa useita yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia erilaisista ajankohtaisista aiheista kuten hyvä vanhuus, syrjäytymisen ehkäisy, työpaikkakiusaaminen sekä harmaa talous Suomessa. Tilaisuuksissa on ollut vieraina eri alojen asiantuntijoita ja kansanedustajia yli puoluerajojen, ja kansalaisilta saatu palaute tilaisuuksista on ollut erittäin positiivista.
Eduskuntaryhmän edustus kansainvälisissä järjestöissä ja toimielimissä
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Perussuomalaiset pääsivät mukaan useaan eri kansainväliseen järjestöön ja toimielimeen, jotka ovat nykyään luonnollinen osa kansanedustajan työtä. Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet yhteenlaskettuna Perussuomalaisista kansanedustajista 20 eli yli puolet koko ryhmästä on mukana jossakin kansainvälisessä toimielimessä.
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän ”kansainvälistyminen” on lähtenyt hyvin käyntiin. Ryhmän edustajat ovat motivoituneita ja innostuneita jäseniä omissa luottamustehtävissään. Moni on joutunut huomaamaan, että Perussuomalaisten maine joissakin Euroopan maissa on huono ja virheellinen, mutta edustajamme ovat kyenneet korjaamaan sitä omalla mallikkaalla toiminnallaan ja yhteistyökykyisellä asenteellaan. Tämä on tehnyt vaikutuksen myös eduskunnan kansainvälisten asioiden yksikköön, jossa Perussuomalaisia kansanedustajia arvostetaan. Erityistä kiitosta on tullut valtuuskuntien puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista, joita Perussuomalaisilla on yhteensä neljä.
Kiitos kaikille edustajillemme sekä ryhmäkanslian, puoluetoimiston ja kentän väelle hyvin sujuneesta ensimmäisestä yhteisestä vuodestamme!