Yksi kuluneen viikon kiinnostavimmista tapahtumista oli tasavallan presidentin tiistaina 17.3.2009 järjestämä Presidenttifoorumi, johon sain kunnian osallistua. Tämänvuotisen foorumin teemana oli ”muutosten Suomi”.
Tilaisuudessa käsiteltiin laajalti Suomen tulevaisuuden haasteita. Oma puheenvuoroni liittyi yhteisöllisyyden puutteeseen ja työelämän joustamattomuuteen, jotka molemmat ovat mielestäni nyky-Suomessa merkittäviä ongelmia.
Yhteisöllisyyden puute on ollut viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja aivan syystä. Nykyisessä yksilökeskeisessä kulttuurissamme jokainen on omillaan, ja apua tarvittaessa käännytään sukulaisten tai naapureiden sijasta yhteiskunnan puoleen: vanhukset hoidetaan vanhainkodeissa ja lapset päiväkodeissa, ruokarahaa haetaan sosiaalitoimistosta.
Yhteiskunnan tehtävä on toki tarjota kansalaisille edellä mainittuja palveluita ja tukea, mutta ihmisten tulisi halutessaan voida myös itse huolehtia läheisistään. Työelämän vaatimukset ovat nykyisin niin kovat ja työn ja perhe-elämän yhdistäminen niin vaikeaa, että useimmilla ei ole mahdollisuuksia hoitaa perheensä lapsia ja vanhuksia, vaikka he kuinka haluaisivat.
Tähän pitäisi saada muutos; esimerkiksi etätyö ja osa-aikatyö olisivat ratkaisuja monien perheiden ajankäyttöongelmiin. Toivonkin, että tulevaisuuden Suomessa pehmeät arvot valtaavat alaa ja päästään tilanteeseen, jossa työelämä joustaa ihmisten tarpeiden mukaan eikä päinvastoin.