Meppinä Euroopan parlamentissa
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner istuu toista kauttaan Euroopan parlamentin jäsenenä. Parlamentissa hän kuuluu Euroopan konservatiivit ja reformistit -nimiseen poliittiseen ryhmään, jossa hän toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Eri maiden puheenjohtajisto eli Bureau kokoontuu ennen ryhmäkokousta, keskustelee ja tekee yhteisiä linjauksia.
Mitä parlamentissa oikein tehdään ja minkälaista työ siellä on?
Me tavalliset kansalaiset näemme tiedotusvälineistä parlamentin jäseniä istumassa täysistuntosalissa, joissa äänestetään, pidetään lyhyitä puheenvuoroja. Nämä parlamentin täysistunnot tapahtuvat Belgian Brysselissä tai Ranskan Strasbourgissa. Strasbourgin täysistuntosalia käytetään vain kerran kuukaudessa neljän päivän täysistuntoviikoilla.
-Puheet täysistunnoissa ovat tärkeä osa poliittista keskustelua. Niillä pyritään vaikuttamaan meppien äänestyspäätöksiin. Suuri osa työstä tehdään valiokunnissa, kertoo Pirkko Ruohonen-Lerner.
-Olen tällä kaudella ollut työllisyyden ja sosiaaliasioiden EMPL-valiokunnassa sekä varajäsenenä talousarvion tarkastusvaliokunnassa CONTissa. Toimin myös ING2-erityisvaliokunnassa, joka käsitteli ulkomaista sekaantumista EU:n vaaliprosesseihin sekä lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa.
Lainsäädäntöehdotukset tulevat Euroopan komissiolta. Parlamentti muodostaa ehdotuksesta mietinnön, jota varten nimetään mietinnön esittelijä. Eri poliittiset ryhmät voivat nimetä mietintöön oman varjoesittelijänsä, joka seuraa käsittelyn etenemistä ja neuvottelee kompromissitekstejä esittelijän kanssa. Pirkko Ruohonen-Lerner on ollut tällä kaudella ECR-ryhmän varjoesittelijänä ja lausuntojen valmistelijana ja varjovalmistelijana molemmissa valiokunnissaan.
Äänestyksiä
Yhden vuoden aikana europarlamentin täysistunnoissa äänestetään noin 6000 kertaa, joten viidessä vuodessa pelkästään täysistunnoissa on noin 30000 äänestystä.
Ennen äänestyspäätöstä asia on käsitelty jo parlamentin poliittisissa ryhmissä ja vaatinut aikaa perehtymiselle ja näkymättömälle valmistelulle.
-Kukaan ei voi olla kaikkien asioiden erityisasiantuntija, mutta parlamentin jäsenillä on oman toiminnan painopisteitä.
-Olin edellisenä kautena myös varsinainen jäsen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECON:ssa ja talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevässä TAX3- erityisvaliokunnassa.
Avoimuus, näkyvyys ja tiedonsaanti
Oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja kansanvalta ovat niitä arvoja, joita Ruohonen-Lerner on ajanut koko poliittisen uransa aikana.
– Haluan edistää lainsäädäntöteitse demokratiaa, kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nämähän ovat nykyisin teoriassa kunnossa, mutta käytännössä lähes olemattomia. Päätöksenteon arvot pitää olla kunnossa ja yleisesti tiedossa. Päätöksen teossa ja sen valmisteluissa ei saa olla kabinettipolitiikkaa eikä kähmintöjä.
– Avoimuusrekisteriasiassa toimin ECR-ryhmän neuvottelijana. Tavoitteena oli luoda yhteinen avoimuusrekisteri komissiolle, neuvostolle ja parlamentille.
-Mielestäni meidän kaikkien on hyvä tietää, ketkä ja mitkä tahot vaikuttavat kulissien takana Euroopan unionin eri toimielinten päätöksiin, keitä päätöksentekijät ja tietyt virkamiehet tapaavat ja keiltä he saavat ohjeita. Suurten yritysten edustajat ovat selkeästi yliedustettuina Brysselissä verrattuna vaikkapa kansalaisjärjestöihin. Nämä lobbarit pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon jo silloin, kun aloitteita valmistellaan komissiossa, mikä onkin tehokkainta vaikuttamista lopputuloksen kannalta esimerkiksi silloin kun uudistetaan lainsäädäntöä, sanoo Pirkko Ruohonen-Lerner.
Pirkko Ruohonen-Lerner: Vähäistä vapaa-aikaa puistoissa
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner on ollut europarlamentaarikkona (MEP) kahden kauden aikana. Parlamentissa hän kuuluu Euroopan konservatiivit ja reformistit -nimiseen poliittiseen ryhmään, jossa hän toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Bryssel on EU-parlamentin toinen istuntopaikoista, joten EU-parlamentin jäsenet myös asuvat kaupungissa ja viettävät siellä aikaansa.
Brysselin metropolialue on noin 2,5 miljoonan asukkaan kaupunki. Brysseliä sanotaan kivikaupungiksi, koska varsinaista luontoa sieltä ei löydy edes lähialueilta. Isompia ja pienempiä puistoalueita kaupungissa kyllä on. Ne ovat hyvin laitettuja ja hoidettuja. Puistoissa on usein jopa oma vartijansa, jotka lukitsevat puiston portit yöksi.
Vaikka MEPin työ vaatii aikaa ja asioihin perehtymistä, täytyy liikuntaa ja ulkoilua harrastaa kaupungissakin. Pirkko Ruohonen-Lerner vierailee usein pienessä puistossa nimeltään ”Parc du Viaduc”. Se on yksi Brysselin vähemmän tunnetuista viheralueista. Puisto on melko piilossa samannimisen kadun takana ja lähellä parlamenttirakennusta.
– Parc du Viaduc -puistoa ympäröivät aita ja muurit. Sisäänkäynti on pienestä portista kuten monissa pikku puistikoissa, siksi näitä vain harva löytää.
-Pidän tästä kanapuistosta, kuten Pirkko Ruohonen-Lerner tätä nimittää.
Puistossa on aidattu alue kanoille, joille lähialueen asukkaat ovat nimenneet hoitajat.
Vierailijat saavat ruokkia kanoja tietyillä ruoka-aineilla kuten spagetilla. Lähialueen talot myös kompostoivat täällä kotitalousjätteensä.
-Tänne voi tulla lukemaan tai vain rentoutumaan ja nauttimaan auringosta hyvin hoidetulla nurmikolla. Paikka on aina ruuhkaton ja rauhallinen.
-Myös loistava paikka nauttia rauhallisista leikeistä lastenlasten kanssa. Puistossa on oma henkilökunta aina paikalla, joka huolehtii, että kaikki kunnioittavat sääntöjä.
Europarlamentaarikkona Pirkko Ruohonen-Lerner on käyttänyt ympäristöä ja kiertotaloutta koskevia puheenvuoroja runsaat kymmenen kertaa. Hän on painottanut puheenvuoroissaan niin teollisuusyritysten vastuuta ja velvollisuutta valmistaa korkeatasoisia ja kestäviä kodinkoneita sekä panostamista kierrätysteknologioihin, samoin kuin yksilön vastuuta ympäristöstä.
-Meidän on luotava myös tiukempia säädöksiä ja parannettava niiden valvontaa. On edistettävä vastuullista jätehuoltoa ja investoitava kehittyneisiin vedenkäsittelyteknologioihin. Suojelemalla vesivarojamme varmistamme puhtaamman ja terveemmän ympäristön myös tuleville sukupolville.
Pirkko Ruohonen-Lerner: Euroopan parlamentissa vaikuttaminen
Ennen kuin perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner lähti politiikkaan mukaan, oli hän työskennellyt toimittajana, tilitoimistoyrittäjänä ja Verohallinnossa. Politiikka on vienyt hänet myös eduskuntaan ja kahdesti EU-parlamenttiin.
Vaaleilla valitut EU-parlamentin jäsenet eli europarlamentaarikot eli mepit työskentelevät Brysselissä ja Strasbourgissa. Parlamentaarikoilla on lainsäädäntö-, valvonta- ja budjettivastuu. Eniten valtaa parlamentissa saa, kun pääsee toimimaan esittelijänä tai varjoesittelijänä. Mepin omat taidot, kiinnostus sekä kielitaito vaikuttavat myös siihen, miten paljon hän saa omia asioitaan vietyä eteenpäin.
-On paljon helpompaa tehdä yhteistyötä eri maiden meppien kanssa, kun voi puhua heidän omalla äidinkielellään. Viralliset puheenvuorot käännetään jokaiselle kielelle, mutta käytäväkeskustelut lisäävät yhteistyön mahdollisuuksia, sanoo Pirkko Ruohonen-Lerner.
-Minulle tärkeitä aiheita politiikassa ovat oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja kansanvalta.
– Haluan edistää lainsäädäntöteitse demokratiaa, kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia, jotka ovat nykyisin teoriassa kunnossa mutta käytännössä lähes olemattomia. Päätöksenteon arvot pitää olla kunnossa ja yleisesti tiedossa. Ei kabinettipolitiikkaa, ei kähmintöjä.
Talous- ja verotusasiat
Ensimmäisellä meppikaudella Pirkko Ruohonen-Lerner oli varsinainen jäsen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa sekä talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevässä TAX3-erityisvaliokunnassa.
– On tärkeää saada lisää avoimuutta verotukseen. Esimerkiksi suuryritysten verotietojen maakohtainen raportointi ja rajat ylittävien verojärjestelyjen pakollinen automaattinen tietojenvaihto ovat uudistuksia, joiden valmisteluun olen osallistunut. Yritysten todellisten omistajien ja edunsaajien selvittäminen on erityisen tärkeää silloin, kun kysymys on rahanpesusta ja muista talousrikoksista, veronkierrosta ja terrorismin rahoituksesta, sanoo Pirkko Ruohonen-Lerner.
Avoimuus
ECR-ryhmän neuvottelijana Pirkko Ruohonen-Lerner toimi ahkerasti avoimuusrekisteriasiassa. EU:n toimielimille, eli komissiolle, neuvostolle ja parlamentille, on luotu yhteinen avoimuusrekisteri.
-Mielestäni meidän kaikkien on hyvä tietää, ketkä ja mitkä tahot vaikuttavat kulissien takana Euroopan unionin eri toimielinten päätöksiin, keitä päätöksentekijät ja tietyt virkamiehet tapaavat ja keiltä he saavat ohjeita. Suurten yritysten edustajat ovat selkeästi yliedustettuina Brysselissä verrattuna vaikkapa kansalaisjärjestöihin. Nämä lobbarit pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon jo silloin, kun aloitteita valmistellaan komissiossa. Tämä onkin tehokkainta vaikuttamista lopputuloksen kannalta esimerkiksi silloin kun uudistetaan lainsäädäntöä.
Väärinkäytökset
-Väärinkäytösten ilmoittajien ansiosta olemme saaneet paljon uutta tietoa siitä, kuinka rikolliset toimivat pestessään rikoksilla hankittuja varoja ja kuinka suuryritykset ja rikkaat kansalaiset toimivat, jotta välttyvät maksamasta veroja. Väärinkäytöksiä tapahtuu niin yksityisissä kuin julkisissakin organisaatioissa.
Väärinkäytösten ilmoittajien asema on erittäin huono ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. Monet heistä joutuvat kostotoimenpiteiden kohteeksi tekemiensä paljastusten johdosta. He saattavat menettävää työpaikkansa ja koko elämä muuttuu hankalaksi. Väärinkäytöksiä tutkineita toimittajia on jopa murhattu viime vuosina esimerkiksi Slovakiassa, Maltalla ja Bulgariassa.
Pirkko Ruohonen-Lerner on toiminnassaan edistänyt väärinkäytösten ilmoittajien suojelua. Direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta hyväksyttiin parlamentin äänestyksessä huhtikuussa 2018. Direktiivillä halutaan yksinkertaisesti suojella henkilöitä, eli pillinpuhaltajia, jotka todistavat väärinkäytöstapauksia. Se antaa väärinkäytöksien ilmoittajalle lisäturvaa mahdollisten vastatoimien varalta.
Pyöröovi-ilmiö ja karenssiajat
Pirkko Ruohonen-Lerner pitää erittäin haitallisena niin sanottua pyöröovi-ilmiötä, jossa yritysten asiantuntijat siirtyvät virkamiehiksi tai keskeiset virkamiehet siirtyvät yksityisiin yrityksiin.
Samalla he vievät mennessään sisäpiiritietoja esimerkiksi kilpailevien yritysten tarjouksista, erilaisista aikatauluista ja suunnitelmista sekä entisen työnantajansa heikkouksista ja vahvuuksista, mitä tietoa he voivat hyödyntää uusissa tehtävissään. Pakolliset karenssiajat toisivat helpotusta siirtymävaiheen ongelmiin.
Kultaiset viisumit
Rahaa ja investointeja vastaan myönnetyt passit ja oleskeluluvat ovat muodostuneet monelle EU-maalle, kuten Maltalle ja Kyprokselle, miljardiluokan bisnekseksi.
-Niihin liittyy kuitenkin myös suuri korruption ja rahanpesun riski. Hakijoille tehtyjen puutteellisten taustaselvitysten johdosta turvallisuusuhatkin ovat mahdollisia. Kultaisten viisumien kaltaiset järjestelyt vaikuttavat vapaan liikkuvuuden johdosta koko Schengen-alueeseen, minkä johdosta olen vaatinut komissiolta tiukkaa otetta järjestelmän ongelmiin puuttumisessa.
Muita aiheita
Pirkko Ruohonen-Lerner on pitänyt parlamentissa esillä myös muun muassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kuluttajien oikeuksien ja kiertotalouden teemoja. Tasa-arvokysymyksistä esimerkiksi alaikäisten lasten pakkoavioliitot ja ympärileikkaukset ovat olleet toistuvasti esillä keskusteluissa.
-Nämä meille vieraat tavat ovat maahanmuuton seurauksena rantautuneet myös Eurooppaan ja ne pitäisi kriminalisoida selkeästi kaikissa EU-maissa.
-Olen lisäksi pitänyt pikavippien aiheuttamia ongelmia parlamentissa esillä ja esittänyt kirjallisen kysymyksen siitä, onko komissiossa harkittu toimia tämän kansalaisten taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaavan bisneksen rajoittamiseksi. Saamani vastauksen mukaan komissio oli käynnistänyt kulutusluottosopimuksista annetun direktiivin arvioinnin. Komissio antoi päivitetyn direktiiviehdotuksen kesäkuussa 2021, ja parlamentti antoi sille lopullisen hyväksyntänsä syyskuussa 2023.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner on ollut europarlamentaarikkona (MEP) kahden kauden aikana vuosina 2015-2019 ja 2023-2024. Parlamentissa hän kuuluu Euroopan konservatiivit ja reformistit -nimiseen poliittiseen ryhmään, jossa hän toimi Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.