Uusimaassa on viime viikolla käsitelty kuntavaalien jälkeen käytyjä neuvotteluja luottamusmiespaikoista. En ryhdy oikaisemaan uutisten asiavirheitä tai muita lehdessä julkaistuja levottomia kirjoituksia. Haluan tässä vain kertoa omasta toiminnastani.
Olen ollut Porvoon kaupunginvaltuuston jäsen vuoden 1996 kuntavaaleista alkaen, yhteensä 16 vuotta. Jo vuosia sitten olen ottanut esille pisteytysmallit, joilla luottamusmiespaikat voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti myös Porvoossa. Pisteytysjärjestelmä takaa pienryhmille sen, että ne saavat luottamusmiespaikkoja siinä suhteessa kuin ne ovat saaneet ääniä kuntavaaleissa. Tällöin kansalta saatu luottamus heijastuisi suoraan kaikkiin luottamusmiespaikkoihin.
Espoossa käytetty pisteytysjärjestelmä voisi olla meillä ohjenuorana. Siinä kaikki luottamustehtävät pisteytetään niiden painoarvon mukaan. Espoon järjestelmässä valtuuston puheenjohtajuus on painoarvoltaan 17 pistettä ja varapuheenjohtajuudet 16 pistettä. Valtuuston puheenjohtajalla varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa kaupunginhallituksen kokouksissa, siksi ne ovat ”arvopaikkoja”. Porvoon kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä, lisäksi kokouksissa istuu 3 valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvaa sekä 9 johtavaa virkamiestä, yhteensä 25 henkilöä.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan painoarvo on 16 pistettä, varapuheenjohtajien 12 pistettä, vastaavasti kaupunginhallituksen rivijäsenyys on arvoltaan 8 pistettä kuten myös tärkeimpien lautakuntien puheenjohtajuudet. Lautakuntien ja jaostojen rivijäsenyys vie kokonaispotista 3-5 pistettä. Kunnallisen asunto-osakeyhtiön puheenjohtajuus on arvoltaan 8 pistettä ja yhtiön hallituksen jäsenyys 5 pistettä. Myös kaikilla kuntavetoisilla säätiöillä, yhdistyksillä jne. on omat pisteensä.
Porvoossa jaetaan poliittisille ryhmille yhteensä noin 400 luottamustehtävää. Pienryhmien kohdalla vaalien tulos ei pääsääntöisesti näy muuta kuin valtuustotasolla ja joissakin lautakunnissa, sillä RKP, SDP ja kokoomus jakavat keskenään muut paikat. Esitin 21.11.2012 pidetyissä ryhmien välisissä paikkaneuvotteluissa, että Porvooseen otettaisiin käyttöön Espoon kaltainen pisteytysjärjestelmä. Muut ryhmät eivät lämmenneet ajatukselle. Keskusta (2 valtuutettua) oli jo liittoutunut RKP:n kanssa ja KD (1 valtuutettu) kokoomuksen kanssa. Ilmeisesti näille pienryhmille oli luvattu joitakin ylimääräisiä paikkoja, joita ne eivät yksinään olisi saaneet.
Porvoon perussuomalaisilla on 6 valtuustopaikkaa, vihreillä 4, keskustalla 2, vasemmistoliitolla 1 ja kristillisdemokraateilla 1, joten yhteistyöllä pienryhmät olisivat muodostaneet 14 valtuutetusta koostuneen teknisen vaaliliiton. Tällä vaaliliitolla olisimme menneet kokoomuksen (9 valtuutettua) ja sosiaalidemokraattien (12 valtuutettua) ohi paikkajaossa, jolloin olisimme saaneet lähes kaikille ehdokaslistoillamme ehdokkaana olleille ja vaalityötä tehneille omia luottamustehtäviä. Nyt RKP (16 valtuutettua), SDP ja kokoomus voivat jakaa vaalitulokseensa nähden suhteettoman paljon luottamustehtäviä omilleen, kuten tähänkin asti on tapahtunut.
Lauantaina Uusimaan toriparlamentin ”hallintoviisas” toteaa, kuinka ”poliittinen ja muu matematiikka riittää perustaksi paikkojen jaossa ja jatkoi, että pisteytys saattaa toimia silloin, kun yhteisesti sovitaan kunkin luottamuspaikan tärkeys pisteinä ja suoritetaan jako sen pohjalta…” Pisteytysmallia on Uusimaan mukaan Porvoossa kokeiltu joskus (yli 20 vuotta sitten?), mutta se osoittautui liian jäykäksi…tulisi pyrkiä yhteistyöhön… Sovitellen, neuvotellen, yhteistyökyky myös punnitaan, muotoili ”poliittinen tarkkailija”. Näinkö kevytkenkäisesti Uusimaan ”hallintoviisaat” jälleen kerran kuittaavat vakavan demokratiavajeen kotikaupungissamme! Olisin toivonut, että Uusimaa olisi vaivautunut selvittämään Espoon tai vaikkapa Pornaisten pisteytysmalleja demokratiaa vahvistavina käytäntöinä.
Ennen ensimmäisiä paikkaneuvotteluja tarjosin yhteistyötä paikkajaossa eli teknistä vaaliliittoa neuvottelujen ajaksi vihreiden Jari Oksaselle, kristillisten Jere Riikoselle, keskustan Outi Lankialle ja vasemmistoliiton Kalevi Väisäselle. Jos kaikki viisi pienryhmää olisi saatu yhteistyöhön, olisimme yhteensä 14 valtuutetun voimin menneet paikkajaossa ohi kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien. Olisimme saaneet jaettavaksemme 4 kaupunginhallituspaikkaa ja 4 kaupunginhallituksen varajäsenyyttä, mitä kautta olisi tullut myös kaupunginhallituksen jäsenten edustuspaikkoja 4 lautakunnassa, valtuuston varapuheenjohtajapaikka, hallituksen varapuheenjohtajuus, lisäksi useita muita puheenjohtajuuksia, useita lautakuntapaikkoja, osakeyhtiöiden hallituspaikkoja, liikelaitosten johtokuntapaikkoja ja muita paikkoja, joista olemme perinteisesti jääneet täysin paitsioon. Nyt vihreät saanevat kaupunginhallituksesta yhden paikan ja perussuomalaiset yhden paikan, yhteensä 2 paikkaa, 2 varajäsenyyttä ja 2 kaupunginhallituksen edustuspaikkaa lautakunnissa. Lukuisat osakeyhtiöt, liikelaitokset, yhdistykset ja säätiöt saanemme unohtaa.
Valitettavasti pienryhmien yhteistyö ei kiinnostanut, vaan jotkut liittoutuivat suurempien ryhmien kanssa, ja toiset jäivät miettimään. Mielenkiintoista on seurata, mitä RKP (16 valtuutettua) antaa keskustalle omista kiintiöpaikoistaan. Keskustahan on tehnyt aikaisemminkin hedelmällistä yhteistyötä juuri RKP:n kanssa, kun Porvoossa on päätetty eräistä johtotason poliittisista virkanimityksistä, joten Kepu-RKP-yhteistyö on eräänlaista jatkumoa aikaisemmalle nimitysyhteistyölle.