Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltiin 30.5. ns. kultaisista viisumeista, eli rahaa ja investointeja vastaan myönnetyistä passeista ja oleskeluluvista. Erilaisin ehdoin tällaisia järjestelyjä tarjoaa toistakymmentä EU-maata. Viisumikaupoista on tullut joillekin EU-maille miljardiluokan bisnes. Kultaisten viisumien kauppaa käy 15 EU-maata, joiden joukossa on mm. Kypros, Kreikka, Malta, Britannia, Ranska, Latvia, Hollanti, Belgia, Unkari ja Portugali.
Korostin omassa puheenvuorossani sitä, kuinka järjestelmään liittyy suuri korruption ja rahanpesun riski. Hakijoille tehtyjen puutteellisten taustaselvitysten johdosta turvallisuusuhatkin ovat mahdollisia. Vapaan liikkuvuuden johdosta yhdenkin maan löyhät käytännöt oleskeluluvan tai passin myöntämisperusteissa vaikuttavat kaikkiin jäsenmaihin.
On moraalisesti ongelmallista, että ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan varallisuuden perusteella. Kultaisten viisumien avulla varakkaat sijoittajat saavat oleskeluluvan tavallista työviisumin hakijaa huomattavasti helpommin.
Hakijoiden taustat ja investoitavien varojen alkuperä olisi voitava aina selvittää tarkasti, jotta voidaan varmistua siitä, ettei järjestelmää käytetä rikollisen toiminnan edistämiseen kuten rahanpesuun, veronkiertoon tai terrorismin rahoittamiseen. Siksi toivon komissiolta tiukkaa otetta järjestelmän ongelmiin puuttumisessa.
Täysistunnon keskustelun päätteeksi komissaari Bulc lupasi, että komissiolta on tulossa syksyn aikana kertomus kultaisten viisumien käytännöistä EU-maissa.