Euroopan parlamentti kokoontui täysistuntoon Strasbourgissa 10-13. heinäkuuta. Täysistunnon tärkein äänestys Suomen kannalta koski ennallistamisasetusta, jonka äänestyksessä muuntunut teksti hyväksyttiin jatkovalmisteluun. Komissio on arvioinut, että Suomelle koituu asetuksesta noin 750 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Asetuksen ongelmia ovat komission vallan lisääminen, kansallisen liikkumavaran vähyys, puutteelliset vaikutustenarvioinnit, epätasapaino eri tavoitteiden välillä ja taloudellisen realismin sivuuttaminen, minkä vuoksi en voinut kannattaa asetusta.
Muita tärkeitä aiheita keskusteluissa ja äänestyksissä olivat muun muassa EU:n vihreän siirtymän 55-valmiuspaketti ja teollisuuden päästöt, tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus, asiakirjojen julkisuus, sirusäädös ja terrorismirikoksia koskeva tiedonvaihto ja yhteistyö sekä toimittajien suojelu, minkä aiheen parissa työskentelin aktiivisesti jo edellisellä kaudella.
Olen keväästä 2023 alkaen osallistunut myös ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin tutkivan ING2-erityisvaliokunnan työhön, jonka toimenkuvaa laajennettiin tutkimaan myös lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa. Venäjä on ohjannut vuodesta 2014 alkaen salaisesti satoja miljoonia euroja ulkomaisille poliittisille puolueille ja ehdokkaille yrittäessään vaikuttaa politiikan sisältöön. Epämääräisiä Venäjä-yhteyksiä on sekä vasemmalla että oikealla istuvilla mepeillä. Vanhan venäläisen sananlaskun mukaan ”ilmaista juustoa on vain rotanloukussa.”
Päätöksenteon avoimuuden lisääminen, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen ja korruption torjunta, mukaan lukien poliittiset virkanimitykset, ovat olleet pääteemojani politiikassa vuosikaudet ja tämä työ jatkuu. Mielestäni yksi tehokas tapa torjua korruptiota politiikassa on tehdä vaalirahoitus täysin läpinäkyväksi. Jos lahjoitukset vaalikassaan ovat arvoltaan yli 150 euroa, tulisi lahjoittajat ilmoittaa nimeltä vaalirahoituksen valvontaviranomaiselle, joka pitää julkista rekisteriä kaikkien ehdokkaiden vaalirahoituksen tuloista ja menoista. Näin tulisi toimia erityisesti eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa, joissa joidenkin pääehdokkaiden verovapaat ”lahjakassat” ylittävät jopa 100 000 euroa. Kiitollisuudenvelan maksut pitäisi saada julkisuuteen!
Euroopan parlamentti kannustaa ja tukee meppejä kutsumaan vierailijaryhmiä parlamenttiin. Itse otan tuttuun tapaan vieraita vastaan Brysselissä syyskuussa ja marraskuussa 2023. Lisätietoja vierailijaryhmistä: pirkko.ruohonen-lerner@ep.europa.eu. Lämpimästi tervetuloa kaikki vanhat ja uudet ystävät!