Euroopan strategisten investointien rahastolla, ESIR:llä, tavoitellaan talouskasvua ja työllisyyttä. Niiden toteutuminen riippuu muun muassa rahoitettujen projektien täydentävyydestä eli siitä, että projektit eivät olisi toteutuneet ilman ESIR-rahoitusta. Jos tarkastellaan kuitenkin esimerkiksi viimeaikaista Euroopan investointipankin, EIP:n, päätöstä rahoittaa Helsingin Pasilaan rakennettavaa Tripla-kauppakeskusta 130 miljoonalla eurolla ESIR:n takaamalla luotolla, niin ihmettelen, miten täydentävyys toteutuu. Hanke sinänsä voi olla järkevä, vaikka hankkeen pääasiallisina hyötyjinä ovat yksityiset yritykset.
Kilpailukykyiseksi kehutussa rahoituspaketissa on mukana EIP:n lisäksi muita pankkeja, vakavarainen Helsinki ja runsaasti yksityistä rahoitusta. Rahoitusta näyttää riittäneen kaiken Euroopan keskuspankin rahoituksen tarjonnan keskellä runsaasti, minkä johdosta minun on vaikea uskoa, ettei hanke olisi toteutunut ilman ESIR:n tai EIP:n osallisuutta. Jos täydentävyys ei toteudu, on se ESIR-rahojen tuhlausta. Täydentävyys pitää arvioida rahoitushetkellä, ja tällaisten vaikutusarviointien puuttuminen herättää epäilyksiä. Rahojen käyttö ja toteutetut vaikutusarviot eivät riitä perusteeksi myöntää ESIR:lle jatkoa.