Euroopan parlamentti kokoontui kaksipäiväiseen minitäysistuntoon Brysseliin 28.-29. marraskuuta.
Parlamentin puhemies Antonio Tajani ilmaisi avauspuheenvuorossaan parlamentin huolen Venäjän toimista Asovanmerellä. Jännitteet ovat kiristyneet Venäjän erikoisjoukkojen vallattua kolme Ukrainan laivaston alusta Krimin niemimaan edustalla ja pidätettyä ukrainalaisia merimiehiä. Puhemies Tajani korosti Ukrainan koskemattomuutta, vaati Venäjää noudattamaan velvoitteitaan ja vapauttamaan pidättämänsä ukrainalaiset välittömästi.
Puhemies ilmoitti myös, että tämänkertaiseen täysistuntoon osallistui kolme uutta meppiä. Omaan ECR-ryhmääni liittyi 28-vuotias it-insinööri Ralph Packet, joka nousi Belgian puolustusministeriksi valitun Sander Loonesin paikalle.
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen osallistui täysistunnon keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Puheessaan hän korosti sisämarkkinoiden suurta merkitystä. Tanskassa EU:n kannatus on pääministerin mukaan kovempaa kuin monessa muussa jäsenvaltiossa. Hän kertoi myös strategiasta, jonka mukaan vuonna 2035 jokainen Tanskassa myyty uusi auto on nollapäästöinen ja toivoi, että tämä saataisiin myös eurooppalaiseksi tavoitteeksi.
Keskustelussa nousi esiin myös Danske Bankin rahanpesuskandaali. Tanskalaispankin Viron-yksikössä pestiin rahaa 200 miljardin euron arvosta. Tapauksen ilmiantaja Howard Wilkinson todisti hiljattain parlamentin talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän TAX3-erityisvaliokunnan kuulemisessa. Wilkinsonin esittämien todisteiden mukaan Tanskan rahoitusvalvontaviranomainen on tietoisesti sulkenut silmänsä ongelmilta, ja jopa kokenut velvollisuudekseen auttaa kotimaansa pankkia sen vaikeassa tilanteessa. Rikollinen toiminta sai jatkua vuosikausia, vaikka ensimmäinen vinkki rahanpesusta saatiin jo vuonna 2007.
Parlamentti otti näkyvästi kantaa myös Cum Ex -osingonpesuskandaaliin. EU:n jäsenvaltiot ovat menettäneet osinkokikkailuiden takia ainakin 55 miljardia euroa. Pitämässäni puheenvuorossa totesin, että skandaali antaa hyvän esimerkin pyöröovi-ilmiön ongelmallisuudesta. Frankfurtin veroviraston entinen johtaja, verolakimies Hanno Berger palkattiin pankkimaailman puolelle monimutkaisia osinkokikkailumalleja kehittämään. Bergerin näkemyksen mukaan aggressiivinenkin osinkojenpesu on ollut laillista.
On vaikea käsittää, miten esimerkiksi järjestelyt, jossa useat tahot hakevat samaa veronpalautusta, vaikka veroa ei ole maksettu edes yhteen kertaan, ovat voineet joissain maissa olla laillisia. Parlamentti vaatii perusteellista selvitystä tapahtuneesta osinkokikkailusta, tietojenvaihdon tehostamista jäsenmaiden välillä ja syyllisten asettamista oikeuden eteen. Tämä ja lukuisat muut paljastukset osoittavat, että paljon on vielä tehtävää veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisen työn saralla.
Parlamentti keskusteli myös Iso-Britannian EU-erosopimuksesta ja siihen liittyvästä poliittisesta julistuksesta. EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier totesi monimutkaisten neuvottelujen lopputuloksen olevan paras mahdollinen. Sopimus tarvitsee vielä brittiparlamentin, Euroopan parlamentin ja neuvoston lopullisen hyväksynnän ennen voimaan astumistaan. Europarlamentti äänestää erosopimuksen hyväksymisestä alkuvuodesta, sillä eron on määrä tulla voimaan jo maaliskuun 2019 lopussa.
Keskusteluissa oli myös Serbian, Kosovon, Makedonian, Albanian ja Montenegron tilanne. EU on hiljalleen laajentumassa myös näiden maiden suuntaan. Olen itse suhtautunut skeptisesti unionin laajenemiseen Länsi-Balkanin maihin, minkä johdosta en voinut tukea mietintöjä äänestyksissä.
Täysistunnon aikana keskusteltiin myös määräaikaisten rajatarkastusten uusista säännöistä, strategiasta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, sisämarkkinapaketista, maailman kauppajärjestön WTO:n uudistamisesta, akateemisen vapauden puolustamisesta EU:n ulkoisessa toiminnassa, muuttoliikettä koskevasta YK:n sopimuksesta ja vammaisten naisten tilanteesta.
Seuraava täysistunto järjestetään 10.-13. joulukuuta Strasbourgissa.