Arvoisa puhemies ja kiitos, että pääsemme keskustelemaan myös nuorten asumis- ja elinkustannuskriisistä. Itse keskityn kuvaamaan asuntomarkkinoiden ongelmallista tilannetta Suomessa, jossa nollakorkojen aikana on rakennettu liikaa ylikalliita asuntoja sekä perustettu jo perustamisvaiheessa ylivelkaisia asunto-osakeyhtiötaloja. Kokonaistilannetta pahentaa edelleen asuntojen ostajien suuret henkilökohtaiset velat. Samanaikaisesti kaikki muutkin asumisen ja elämisen pakolliset kustannukset ovat nousseet huomattavasti.
Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana on Suomen verotuskäytännöissä kaikessa hiljaisuudessa siirrytty suosimaan asuntosijoittajia asunnonhankinnassa nuorten ja lapsiperheiden sijaan. Tämän taustalla lienee pääomapiirien, kuten finanssialan, tehokas lobbaustoiminta. Verotuksessa suurella velkarahalla toimiva asuntosijoittaja saa vähentää vuokra-asuntojensa vuokratulosta paitsi normaalit hoitovastikkeet myös rahoitusvastikkeet eli yhtiölainan korkomenot ja jopa lainanlyhennykset täysimääräisesti.
Mitä tästä asuntosijoittajien unelmasta on sitten seurannut nollakorkojen aikana? Entä sen jälkeen, kun korot ovat palanneet normaalille tasolle? Jos ylivelkaantuneet asunto-osakeyhtiöt eivät pysty hoitamaan lainojensa lyhennyksiä ja korkoja, voi asuntoyhtiö mennä konkurssiin. Nyt näitä velkavetoisten asunto-osakeyhtiöiden asuntoja markkinoidaan jopa kahden vuoden ilmaisella asumisella eli parin vuoden yhtiövastikkeiden verran myönnettävällä kauppahinnan alennuksella. Kahden vuoden ilmaisen asumisen houkutus voi johtaa hyväuskoisen ostajan kaikkien säästöjen ja omaisuuden menetykseen. Pahimmassa tapauksessa jäljelle voi jäädä velkasaldo, jonka kanssa ollaankin sitten naimisissa vuosikaudet.
Olen sitä mieltä, että asunnon ostamiseen liittyvät riskit pitäisi aina kertoa selkokielellä erityisesti kaikille ensiasunnon ostajille, jotka eivät ole vielä joutuneet kantapään kautta tutustumaan rakennus- ja kiinteistöalan konnuuksiin. Näin vältyttäisiin monilta asumiseen liittyviltä murheilta.