Jätin torstaina 2.10. kirjallisen kysymyksen asuntojen kuntotarkastajien pätevyysvaatimuksista.
Kosteus- ja homevauriot ovat suurin syy asuntokauppariitoihin. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet Suomen asuntokannasta on jonkin asteisen kosteus- ja homevaurion vahingoittamia. Homeet ja muut mikrobiologiset vauriot jäävät lähes poikkeuksetta havaitsematta asuntojen kuntotarkastuksissa. Tarkastukset kohdistuvat yleensä kiinteistöjen rakennustekniseen laatuun, ja ne tehdään aistinvaraisesti usein kiireessä juuri ennen asuntokauppaa. Vuonna 2013 Suomessa riitautettiin arviolta 1200 omakoti- tai rivitalokauppaa, kun asunto ei vastannut odotuksia. Oikeuteen saakka niistä eteni noin 400.
Kuntotarkastajana voi toimia kuka tahansa, koska tarkastajalle ei ole pätevyysvaatimuksia, toiminta ei ole luvanvaraista eikä sitä säädellä lailla. Tällä hetkellä Suomessa on noin 500 kuntotarkastajaa, joista noin sadalla on vapaaehtoinen, asuntokaupan kuntotarkastusvaliokunnan hyväksymä pätevyys. Tästä huolimatta lukuisat asunnon ostajat ja myyjät luottavat kuntotarkastukseen.
Kuntotarkastajille on jo kauan yritetty saada pätevyysvaatimuksia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ympäristöministeriö aikoisi valmistella ohjeet tarkastajien pätevyyksistä, mutta ei varsinaista asetusta. Oikeusministeriön mukaan pätevyysvaatimukset rajoittaisivat liikaa perustuslain suomaa vapaata ammatin harjoittamista, vaikka rakentamisen valvontaan, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä ammateissa pätevyysvaatimuksia pidetään yleensä tarkoituksenmukaisina ilman, että sen katsottaisiin loukkaavan ammatin harjoittamisen vapautta.
Kysyin, mitä hallitus aikoo tehdä asianmukaisten pätevyysvaatimusten saamiseksi kuntotarkastajille. Vastauksen kysymykseeni saan viimeistään kolmen viikon kuluttua.