Marraskuun 11.-12. päivä pidetyssä Porvoon kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa käytettiin tuntikaupalla aikaa yksityiskohtaiseen keskusteluun vuoden 2010 talousarviosta. Pikkusummista väännettiin kättä kahden päivän ajan, kun taas 8.12. pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin olankohautuksella yli 9 miljoonan euron ylitykset kuluvan vuoden talousarvioon. Kyseessä ei ole uusi eikä yllättävä asia, vaan näin on Porvoossa toimittu jo vuosien ajan. Tulokset ovat nähtävissä kaupungin taloudessa, ja huonojen päätösten hinnan maksavat kuntalaiset.
Resursseja tuhlataan epämääräisiin strategioihin ja niihin liittyviin tuloskortteihin, kun tosiasiassa kaiken suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon pitäisi tapahtua talousarvion ympärillä. Nähdäkseni keskeinen ongelma on, että meillä Porvoossa ei ole ollut vuosikausiin ammatillisesti pätevää johtoa, sillä jäsenkirja ja suhteet ovat perinteisesti painaneet virkoja jaettaessa ammattitaitoa enemmän.
Helsingin Sanomissa julkaistiin 1. päivä joulukuuta kunnallispolitiikan dosentti, JHTT Silvo Kaasalaisen laatima erittäin ajankohtainen vieraskynäkirjoitus, jossa kyseenalaistettiin Suomen asema maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukossa juuri poliittisten virkanimitysten yleisyyden tähden. Kaasalainen kutsui valtion- ja kunnallishallinnon poliittisia virkanimityksiä osuvasti ”julkishallinnon kokovartalokorruptioksi”. On jo aikakin, että tästä maamme tavasta puhutaan ääneen ja toivon, että avoin keskustelu aiheesta johtaa ajan myötä vanhojen mallien murtumiseen ja aidosti korruptoimattomaan päätöksentekoon. Kuten Kaasalainen kirjoituksessaan totesi, eivät pelkät poliittiset ansiot tee ihmisestä virkaan ammatillisesti päteviä – vain poliittisesti sopivia.