Fortumin sähkönsiirtoverkkojen myynti pääosin ulkomaisten pääomasijoittajien omistamalle Carunalle on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun valtion hallussa ollutta toimintaa myydään yksityisille voitontavoittelijoille seurauksia sen koomin ajattelematta.
Pian kaupan jälkeen yritys kertoi, että sähkönsiirron hintoja nostettaisiin jopa 27 prosenttia. Lopulta massiivisen julkisen tyrmistyksen seurauksena vuosikorotuksia kohtuullistettiin ja jaksotettiin pidemmälle ajalle. Nyt yritys on väläytellyt jälleen uusilla hinnankorotuksilla.
Kauppaa puolustelleet kokoomusministerit Jyrki Katainen ja Jan Vapaavuori vakuuttivat vuonna 2013 julkisuudessa, kuinka sähköverkon myynti olisi hyvä ja turvallinen ratkaisu, eikä se nostaisi hintoja kuluttajille. Vihreiden omistajaohjauksesta vastannut ministeri Pekka Haavisto tuki kauppaa myös voimakkaasti.
Korkeiden hinnankorotusten lisäksi sähköverkkojen myynnissä on hiertänyt yrityksen harjoittama veronkierto. Caruna maksoi vuonna 2016 yli 150 miljoonan euron liikevoitoista veroja vain 0,28 prosenttia. Lisäksi Finnwatchin mukaan vuonna 2017 Carunan verokikkailun takia valtio menetti verotuloja noin 12 miljoonaa euroa.
Sähkönsiirtoverkkojen yksityistämisessä tehtiin historiallinen virhe, joka on koitunut yhteiskunnalle ja kansalaisille kalliiksi. Monet asiantuntijat ovat esittäneet, ettei sähköverkkojen kaltaisia luonnollisia monopoleja pitäisi koskaan yksityistää. Valtion tulisi pitää hallussaan kaikki sellaiset yritykset, joilla on strateginen intressi esimerkiksi turvallisuuteen tai huoltovarmuuteen liittyen.
Samalla kun Suomessa keskustellaan miljardiluokan hävittäjäkaupoista ja laivaston alusten uudistamisesta, turvallisuuden kannalta tärkeää perusinfraa on myyty ulkomaiseen omistukseen. Yhteiskunnat ovat todella haavoittuvaisia, jos sähköverkkoon tulee ongelmia. Monen pelkona on, että omistus voisi siirtyä yhä eteenpäin esimerkiksi kiinalaisiin tai venäläisiin käsiin.
Suomen lainsäädännössä on mekanismi, jonka mukaan ulkomaalaisomistusta on mahdollista rajoittaa erittäin tärkeän kansallisen edun niin vaatiessa. EU:ssa on myös hyväksytty investointien seurantaa koskeva asetus, jonka soveltaminen alkaa ensi vuoden loppupuolella. Nämä mekanismit ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia ja lopputulos epävarma.
Toivon, että sähkönsiirtoverkkojen yksityistäminen toimii varoittavana esimerkkinä kaikille päätöksentekoon osallistuville asiantuntijoille ja päättäjille!