Arvoisa puhemies, mitä enemmän on valtaa, sitä enemmän pitäisi olla myös vastuuta. Meidän poliitikkojen pitäisi aina muistaa se, että kansa on työnantajamme ja palkanmaksajamme, eivät suuryritysten ja pankkien lobbarit. Olen hämmästyneenä seurannut, kuinka päätöksenteon avoimuudesta puhutaan Euroopan parlamentissa ja myös kotimaan parlamentissa paljon, mutta käytännön työssä tuntuu siltä, että avoimuutta ei kuitenkaan haluta edistää. Yksi konkreettinen esimerkki on avoimuusrekisteri, jonka uudistaminen takkuaa.
Jos kansalaisten luottamusta poliittisen päätöksentekoon halutaan lisätä, on edunvalvonnan oltava läpinäkyvämpää. Edunvalvonta on toki laillista toimintaa, mutta kansalaisilla on oikeus tietää, kuka tai ketkä vaikuttavat taustalla lakien valmistelutyössä, eli kenen kädet kuljettavat kynää.
Oli myös hämmästyttävää nähdä tämän vuoden keväällä, kuinka komissio ei omassa nimityspolitiikassaan selviä ilman skandaaleita. Viittaan nyt herra Selmayrin nimittämiseen komission pääsihteerin virkaan. Hyvä, että tätä nimitystä on nyt enemmän tutkittu. Eurooppalaisten veronmaksajien kannalta on tärkeintä aina se, että kaikkiin virkatehtäviin valitaan paras hakija ketään syrjimättä, ketään suosimatta.
Oikeusasiamiehen vuosikertomusta 2017 koskevassa mietinnössä nostetaan ansiokkaasti esille myös komissaarien tapaamisten julkistaminen ja karenssit. Mietintö on kokonaisuudessaan hyvä, ja toivon, että siinä todetut epäkohdat johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin.