Brexit-neuvottelut ovat edenneet ristiriitaisten viestien saattelemana ja moni asia on edelleen auki. Tosiasia on, että Britannia voi lähteä unionista ilman varsinaista erosopimusta, sillä SEUT (Sopimus Euroopan Unionista) artiklan 50 mukaisesti pelkkä ilmoitus riittää. On näin ollen kaikkien EU-maiden ja kansalaisten intressissä, että erosopimus syntyy. Britannian pääministeri May on todennut, että on parempi lähteä ilman sopimusta kuin huonon sopimuksen kanssa. EU:n tulisi pyrkiä välttämään sopimukseton tila, sillä se vaikeuttaisi mm. ulkomaankauppaa ja kansalaisten asemaa.
On selvää, että Britannia edellyttää erosopimuksen lisäksi kattavaa vapaakauppasopimusta. Parasta olisikin pyrkiä neuvotteluissa nopeasti eteenpäin ja varmistaa, että kaikkia osapuolia hyödyttävä vapaakauppasopimus voi syntyä. Näin on mahdollista saavuttaa erosopimus, jonka pohjalta Britannia vastannee taloudellisista velvoitteistaan pidemmän aikaa.
Mikäli kustannuksia tulisi lisää siksi, että Britannia ei vastaisi velvoitteistaan maaliskuun 2019 jälkeen, olisivat seuraukset kaikkien jäljelle jääneiden EU-maiden veronmaksajille kohtuuttomia. Olennaista on varmistaa, että Brexitin jälkeen EU:n budjetti myös pienenee samassa suhteessa kuin brittien osuus on ollut maksuista. Lisäkustannuksia EU:n nettomaksajille kuten Suomelle ei saa syntyä.