Tapahtumia Euroopan parlamentissa (10.3–16.3)

Kuukausittainen täysistunto Strasbourgissa piti sisällään paljon otsikoita, joista nostan esiin muutamia minulle tärkeitä. Hollannin vaalit puhuttivat paljon, olin myös 16.3 vieraana Ylen politiikkaradiossa 16.3, jossa asiasta käytiin keskustelua. Huolimatta hallituskoalition murskatappiosta Wildersin puolue ei menestynyt odotetulla tavalla ja siksi Hollannissa onkin odotettavissa kimurantit hallitusneuvottelut.

Britannia antaa eroilmoituksensa EU:sta 29.3. Olennaista Brexitissä on, että Suomi turvaa omat kansalliset kauppapoliittiset etunsa, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että Suomen jäsenmaksu ei nouse Brexitin jälkeen. Olen nostanut tämän asian esiille toistuvasti. Vanhat puolueet eivät mielellään keskustele Suomeen kohdistuvista jäsenmaksun korotuspaineista. Ne haluavat tiiviimpää yhteistyötä, myös talous- ja rahaliitossa eli euro-politiikassa, mikä tarkoittaa taloudellisia lisävastuita Suomelle.

Naistenpäivä Helsingissä

Koen tasa-arvoasiat erittäin tärkeäksi ja on mukava huomata, että meitä on paljon. Osallistuin 10.3 Naistenpäivän seminaarin paneelikeskusteluun: ”Naiset, ikä, köyhyys”, jonka parlamentin tiedotustoimisto ja Naisjärjestöt järjestivät yhteistyössä NYTKIS Ry:n kanssa Helsingissä, parlamentin tiedotustoimistossa. Erityisesti vanhempien naisten joukossa on paljon pieneläkkeen saajia. He ovat aikoinaan hoitaneet lapsia kotona ja toimineet myös läheistensä omaishoitajina, joten eläkettä ei ole karttunut riittävästi. Monissa maissa perhevapaiden aikana eläkettä karttuu tietyn jakojärjestelmän mukaisesti sekä lapsen isälle että äidille riippumatta siitä kumpi lasta hoitaa kotona. Tämä malli sopisi hyvin myös meille Suomeen.

Käsittelimme täysistunnossa mm. seuraavia teemoja:

Veronkierron estäminen

Pidin täysistunnossa verotukseen liittyvän puheenvuoron. Euroopan yhteisön työ kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi alkoi 60 vuotta sitten Rooman sopimuksella. Korostin, kuinka valtioiden tulisi ponnekkaammin pyrkiä sopimaan verotukseen liittyvistä asioista ja estämään verokikkailua. Nykyisin ongelmana ei niinkään ole yritysten kaksinkertainen verotus vaan se, että lukuisat suuryritykset eivät maksa veroja lainkaan maahan, jossa voitot tehdään. Yritysten verojuristit siirtävät erilaisilla verotempuilla voitot matalan verotuksen tai nollaveron maihin. Meillä on jopa EU:n sisällä tällaisia veroparatiiseja kuten Belgia, Hollanti, Luxemburg, Malta, Kypros, Irlanti ja Iso-Britannian tietyt osat.  Toivon, että verotuksen saralla saisimme aikaiseksi selkeät pelisäännöt ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välille. Epäreilussa kilpailussa yksi maa hyötyy toisen kustannuksella. Näin ei voi jatkua.

Parikymmentä vuotta toiminut käytännesääntötyöryhmä pyrkii ehkäisemään valtioiden välisiä verosotia. Luxleaks, aggressiiviset patenttiboksit ja yhä monimutkaisemmat verotuotteet ovat osoittaneet, että työryhmän toimintaa on kehitettävä tälle vuosituhannelle. Ryhmän asemaa pitää vahvistaa, ja sen toimivaltaa ja keinovalikoimaa täytyy laajentaa. Myös läpinäkyvyyttä ja edustavuutta täytyy lisätä.

Enemmän kierrätystä

Äänestin päätöslauselmaesitysten puolesta, joissa jätteiden ja pakkausjätteiden määrää pyritään vähentämään sekä kierrätetyn jätteen määrää nostamaan. Samaan pakettiin kuuluivat myös päätöslauselmaesitys paristoista ja akuista sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta. Haluan näillä äänestyspäätöksillä lähettää selkeän viestin siitä, että ympäristö ja erityisesti kestävä kehitys ovat minulle tärkeitä asioita. Haluan tulevaisuudessakin työskennellä järkivihreyden puolesta.

Asedirektiivi

Asedirektiivin osalta haluan osaltani kiittää kansalaisten yhteydenottoja ja kaikkea tietoa ja tukea, jota olen Suomesta saanut. Esitys ei ollut paras mahdollinen, mutta parempi kuin komission alkuperäinen teksti. Äänestin silti kompromissiakin vastaan, sillä katson, että pyrkimyksellä hankaloittaa suomalaisten reserviläistoimintaa ja aseharrastusta ei saavuteta mitään. Minulle on tärkeää, että Suomessa reserviläistoiminta on jatkossakin vireää ja metsästyksen harrastusta ei byrokratisoida liikaa.

Ihmisoikeudet aina tärkeitä

Parlamentti hyväksyi myös useita ihmisoikeuksia koskevia päätöslauselmia kuten aina torstaisin täysistunnon lopuksi. Niiden puolesta on helppo äänestää.

 

 

 

Skip to content