Euroopan parlamentin PANA-tutkintavaliokunnan kuulemisessa 9.2. useat mepit haastoivat erityisesti Nordea-pankin edustajia sen roolista veroparatiiseissa toimivien offshore-yhtiöiden perustamisessa. Kuuleminen koski erityisesti saksalaisten ja pohjoismaalaisten pankkien roolia Panaman paperit -tietovuodossa.
Tanskalainen tutkiva journalisti Soren Kristensen kertoi Panaman papereista löytyneen yli 11 000 merkintää, jotka viittasivat Nordeaan ja 400 Nordean asiakasta, jotka liittyivät panamalaiseen Mossack Fonseca -asianajotoimistoon.
Nordean konsernin johtaja Matthew Elderfield paljasti, että pankki oli sulkenut 111 tiliä Panama papereiden paljastusten johdosta. Tämä ei kuitenkaan riittänyt useille mepeille, jotka vaativat tietää, onko Nordea lopettanut veroparatiiseissa sijaitsevien postilaatikkoyhtiöiden perustamisen.
Elderfieldin mukaan yhteistoiminta Mossack Fonsecan kanssa on loppunut. Hän lisäsi, että pankki on myös ”poistunut” Cayman saarilta ja Man-saarelta. Elderfield kuitenkin painotti, että offshore-rakenteet voivat olla myös täysin laillisia ja perusteltuja. Hänestä rahanpesun vastaisten järjestelmien tulisi erotella hyvät huonoista.
Omassa puheenvuorossani otin esille Nordean suuren henkilöstömäärän Luxemburgissa. Nordealla oli vuonna 2015 jopa 393 työntekijää Luxemburgissa ja tämä työntekijämäärä on ollut kasvussa. Mihin tällaista työntekijämäärää tarvitaan Luxemburgissa.
Nordealla on aktiivinen roolin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nordean ekonomistit antavat toistuvasti ohjeita siitä, miten Suomen taloutta pitäisi hoitaa. Kuinka Panama-skandaalin jälkeen Nordea voi uskottavasti neuvoa muita. Johtaja Elderfield tunnusti pankin epäonnistuneen korkeiden standardien noudattamisessa. Samalla hän vakuutti, että tilanne on nyt parempi. Kuka uskoo?