Vuonna 2010 eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi harmaan talouden vuoksi menetettyjä verotuloja. Kokonaisverotulojen menetysten arvioitiin nousevan 4-5 miljardiin euroon vuodessa, mikä summa vastaa noin puolta paljon puhutusta kestävyysvajeesta. Tuolloin tarkastusvaliokunta kirjasi hallintoa varten myös 25-kohtaisen luettelon harmaan talouden torjuntatoimista.
Vuonna 2012 valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi, jolla harmaata taloutta ja talousrikollisuutta pyritään vähentämään vuosina 2012 – 2015.
Tarkastusvaliokunnan tänä vuonna tilaamassa tutkimuksessa selvitetään, miten toimivia ja onnistuneita hallituksen toimenpiteet ovat olleet Suomen harmaan talouden ja kansainvälisen veronkierron torjunnassa. Lisäksi arvioidaan viranomaistoiminnan onnistumista koko harmaan talouden torjuntaketjussa. Tutkijaryhmän tehtävänä on esittää myös mahdollisia uusia toimenpiteitä ja kehittämissuosituksia. Tutkimus valmistuu tammikuussa 2015. Sitä toteuttavat verotusneuvos Markku Hirvonen, oikeustieteen tohtori Kalle Määttä ja professori Anne Alvesalo-Kuusi.
Tarkastusvaliokunta on valinnut jäsenistään ohjausryhmän, joka seuraa yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa torjuntatoimenpiteiden onnistumista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Tuija Brax (vihr.) ja jäsenet ovat Heli Paasio (sd), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Katja Hänninen (vas.), Eero Lehti (kok.) ja allekirjoittanut Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.).
Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran perjantaina 7.11. Tuolloin käsittelimme mm. tutkimuksen edistymistä, jatkosuunnitelmia ja käytettäviä menetelmiä. Samalla saatiin ensimmäiset arviot tutkimuksen tämän hetkisistä tuloksista. Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että torjunnalle tärkeää tietoa kyllä on, mutta se ei kulje eri viranomaisten välillä riittävän hyvin. Aivan olennaista olisikin saada viranomaisten keskinäinen tiedonvaihto nykyistä sujuvammaksi.