Euroopan komissio on julkistanut 23.4.2018 pitkään odotetun direktiiviehdotuksensa väärinkäytösten ilmoittajien suojelemisesta. Ehdotus on tarpeellinen, sillä monessa Euroopan unionin maassa väärinkäytösten ilmoittajien suojelun nykytila on todella huono. Esimerkiksi Suomessa ei ole toistaiseksi lainkaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
Ilman väärinkäytösten ilmoittajien rohkeita toimia moni yhteiskunnallinen epäkohta olisi jäänyt pimentoon. Monet merkittävät tietovuodot, kuten LuxLeaks, SwissLeaks, Panaman paperit ja Paratiisin paperit, ovat tuoneet julkisuuteen äärimmäisen arvokasta tietoa siitä, miten härskisti ”hyvämaineiset” suuryritykset ovat vuosikausia kiertäneet veroja veroparatiiseja hyödyntäen. Hämmästyttävää on myös se, kuinka pankkisektorin toimijat ovat auttaneet heitä mm. postilaatikkofirmojen perustamisessa. Asioiden tuominen julki on edellytyksenä sille, että epäkohtiin voidaan puuttua ja olemassa olevat porsaanreiät lainsäädännössä tukkia.
Moni väärinkäytösten ilmoittaja joutuu nykyisissä organisaatioissaan vastatoimien kohteeksi ja henkilökohtaisesti kärsimään. Direktiiviehdotuksella pyritään suojaamaan heitä kostotoimenpiteiltä, kuten irtisanomisilta ja alempiin työtehtäviin siirtämisiltä. Uusien sääntöjen myötä väärinkäytösten ilmoittajille taataan myös suojatut kanavat, joiden kautta ilmoituksia voi tehdä organisaation sisällä tai suoraan viranomaisille. Direktiiviehdotuksessa määrätään viranomaiset antamaan lisäkoulutusta siitä, kuinka väärinkäytösten ilmoittajia on kohdeltava, samoin lisäämään kansalaisten tietoisuutta uusista säännöistä.
Allekirjoitin aiemmin tässä kuussa yhdessä 33:n muun mepin kanssa julkilausuman, jossa vaaditaan HSBC-pankin tietovuodon eli SwissLeaksin takana olevan Hervé Falcianin suojelua. Tällä hetkellä Falciania uhkaa luovutus Sveitsiin, jossa hänet voidaan tuomita jopa viiden vuoden vankeusrangaistukseen.
Väärinkäytösten ilmoittajat ovat yhteiskunnan yleisen edun puolustajia, mikä tarkoittaa sitä, että he toimivat vilpittömässä mielessä ilman oman edun tavoittelua tai haitantekotarkoitusta. He ansaitsevat kiitosta rankaisun sijaan. Toivottavasti direktiiviehdotus etenee parlamentin käsittelyssä joutuisasti, jotta jäsenmaat voivat ryhtyä muokkaamaan omaa lainsäädäntöään tältä pohjalta. Suomessakaan asian tärkeyttä ei voida enää sivuuttaa toteamuksella, jonka mukaan ”Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa”.