Työttömien oikeusturvaa kehitettävä

Facebooktwittermail

Torstaina 2.12.2010 TV-kamerat kuvasivat jälleen eduskunnan suullista kyselytuntia. Suoraa lähetystä voi seurata myös kotoa käsin TV1:n kautta kello 16.00 – 16.55, mutta istuntosalin lehterillä yleisöllä on mahdollisuus viiteen lisäminuuttiin, jota TV:n katsojat eivät näe eivätkä kuule. Aika usein puhemiehet käyttävät valta-asemaansa siten, että me perussuomalaiset saamme esittää kysymyksemme juuri noiden viimeisten minuuttien aikana, jotta emme saisi ilmaista TV-näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Näin tapahtui jälleen 2.12., kun oli minun vuoroni esittää kysymyksiä. Puhemies jakoi kansanedustajille 55 minuuttia TV-aikaa siten, että me perussuomalaiset saimme sitä tasan 0 minuuttia, sillä kukaan 6-henkisen eduskuntaryhmämme jäsen ei saanut esittää lisäkysymyksiäkään muiden ryhmien kysymysten aikana.

Herran armosta sain sentään kysyä, joten kysyin työministeriltä, voitaisiinko työttömien oikeusturvaa kehittää siten, että he voisivat saada viranomaisia sitovia, kirjallisia päätöksiä tilanteesta, johon he ajautuvat kun menevät esimerkiksi koulutukseen. Lisäksi kysyin ammattitaitoisen työvoiman hyväksikäytöstä työssä oppimisessa. Mikäli oikein ymmärsin työministeri Sinnemäen vastaukset, niin pelkät keskustelut riittävät turvaamaan työttömien asemaa riittävästi. Ministerin mukaan toimet työharjoittelupaikoissa eivät myöskään saa pilata työmarkkinoita. Eli jos on ministeriä uskominen, niin hyvin pyyhkii työttömillä, oikeusturva on taattu ja hyväksi ei saa käyttää! Alla eduskunnan nettisivuilta poimitut suorat lainaukset kysymyksistäni ja työministerin vastauksista.

Pirkko Ruohonen-Lerner/ps: Arvoisa puhemies! Monet työttömät kokevat suurta epävarmuutta siitä, kuinka heidän omat valintansa, esimerkiksi siirtyminen koulutukseen, osa-aikatyöhön tai työharjoitteluun, vaikuttavat työttömyyskorvauksiin, muihin tukiin ja erilaisiin eläkepäätöksiin. Työttömällä tulisi aina olla oikeus tietää varmuudella, kuinka hänen valitsemansa toimintamalli vaikuttaa hänen elämäntilanteeseensa ja hänelle maksettaviin erilaisiin tukiin.

Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä: Voitaisiinko työttömän oikeusturvaa kehittää siten, että hänellä olisi oikeus saada viranomaisia sitovia ennakkoratkaisuja tukien jatkuvuudesta silloin, kun hän siirtyy esimerkiksi työttömyyskorvausten piiristä tai työttömyyseläkeputkesta koulutukseen?

Työministeri Anni Sinnemäki: Arvoisa puhemies! Normaali tapaus on se, että ihminen etsii töitä ja haluaa normaalin työpaikan. Joillekin se on taloudellisesti aika vähän kannattavaa heidän elämäntilanteeseensa suhteen, mutta yleensä ihmiset joka tapauksessa haluavat tehdä töitä. Se on tietenkin se ykkösratkaisu. Hakiessaan töitä työtön tekee viranomaisten kanssa työllistymissuunnitelman, jossa käydään läpi se, millä tavalla hän näitä töitä hakee. Siinä suunnitelmassa käydään läpi myös ne muut vaihtoehdot, esimerkiksi se, näyttääkö tilanne siltä, että henkilön kannattaa hankkia lisäkoulutusta. Tämän suunnitelman yhteydessä on totta kai hyvä käydä lävitse myös se, millä tavalla sitten etuisuudet missäkin kohtaa käyttäytyvät, mitä lainsäädäntö niistä sanoo. Tällä hetkellä meillä on ministeriössä yhdeltä osa-alueelta meneillään uudistustyötä, joka koskee nimenomaan työttömyysturvan karensseja, ja siitä teemme linjausratkaisut varmaan vielä joulukuun aikana.

Pirkko Ruohonen-Lerner/ps: Arvoisa puhemies! Kun pitkän työuran tehnyt henkilö haluaisi passiivisen työttömyyden sijaan osallistua itsensä lisäkouluttamiseen, tarjotaan hänelle työvoimakoulutusta, johon sisältyy työssä oppimista. Kokeneiden työntekijöiden kohdalla työssä oppiminen tarkoittaa usein sitä, että he tekevät jopa kuukausien ajan palkatta samaa työtä, jonka he varsin hyvin jo osaavat ja josta heille aiemmin maksettiin työehtosopimusten mukaista palkkaa. Mahdollisuus työllistyä työssä oppimispaikkaan on lähinnä teoreettinen, sillä työnantajalle on edullisempaa ottaa tehtävään aina uusi harjoittelija.

Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä: Miten pitkän työuran tehneiden työttömien ammattitaidon ja työkokemuksen hyväksikäyttöä ilman asianmukaista korvausta voitaisiin edes hiukan rajoittaa?

Työministeri Anni Sinnemäki: Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinotoimistoilla on selvät velvoitteet siitä, että heidän täytyy seurata ja katsoa, että näitä työharjoittelutoimenpiteitä yrityksissä ei käytetä väärin, koska niillä ei ole tarkoituksena pilata meidän työmarkkinoita vaan nimenomaan auttaa ihmisiä siinä, että he voisivat jatkossa paremmilla mahdollisuuksilla työllistyä. Meillä on olemassa myös ohjeet siitä, että näiden toimenpiteiden, esimerkiksi työharjoittelun, tulee tähdätä siihen, että ihmisille opetetaan asioita. Ne eivät voi olla sellaisia, että ihmisillä vain teetetään töitä, jotka he osaavat. Olen itse tänä syksynä kuullut eräältä ammattiliitolta yhdestä tapauksesta, jossa henkilö on ollut tekemässä sellaista työtä, joka aikaisemmin oli hänen työnsä, mutta työ- ja elinkeinotoimistojen velvoitteisiin selvästi kuuluu se, että pyritään karsimaan kaikki tällainen pois, koska toimenpiteiden halutaan olevan ihmisille hyödyllisiä ja yritysten ei ole tarkoitus näitä käyttää hyväkseen väärällä tavalla.

Comments are closed