Talousrikostutkintaan ja tuomioistuinten toimintaan tarvitaan lisäresursseja

Facebooktwittermail

Eduskunta on käsitellyt kuluvalla viikolla valtion vuoden 2010 talousarviota. Tiistaina 15.12. vuorossa olivat oikeusministeriön hallinnonalaan liittyvät asiat. Nostin pitämissäni täysistuntopuheenvuoroissa esiin mm. talousrikokset sekä oikeudenkäyntien kestoajat.

 Talousrikostutkintaan liittynyt rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisin saaminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Vuonna 2008 on laskennallisen haltuun saadun rikoshyödyn arvioitu tuottavan valtiolle ja asianomistajille lähes 130 000 euroa henkilötyövuotta kohden. Tämä jos mikä on tuottavaa toimintaa, ja siihen tulisi saada merkittävästi enemmän resursseja. Poliisin ja veroviranomaisten yhteistyöllä voitaisiin puuttua nykyistä vieläkin tehokkaammin myös reaaliaikaisiin talousrikosasioihin, joiden lukumäärän arvioidaan kasvavan huomattavasti taloudellisen taantuman aikana.

Vuodesta toiseen olemme saaneet lukea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen valtiolle antamista tuomioista, kun oikeudenkäyntien kestoajat ovat ylittäneet kaikki sopivuuden rajat. Ilman riittäviä henkilöstöresursseja tuomioistuimissa ei yksinkertaisesti kyetä lyhentämään asioiden käsittelyaikoja. Erityisesti Pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksien tilanne on todella hankala, ja taantuman jatkuessa on pelättävissä, että juttumäärät kasvavat entisestään.

Lautamiesjärjestelmän uudistuksen säästöt piti kohdentaa kaikista ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka suuressa määrin nämä säästöt menivät poliisin, syyttäjän ja Porvoon käräjäoikeuden kuluihin, kun ne joutuvat selvittämään ja jakamaan oikeutta Ruandan maaperällä. Viimeisimpien arvioiden mukaan tämän oikeusjutun kokonaiskustannukset saattavat nousta jopa 3 miljoonaan euroon. Toivottavasti Suomesta ei löydy lisää vastaavanlaisia tapauksia!

Comments are closed