Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden peruskoulussa on otettava huomioon se, että lapset tulevat kouluun sosiaalisilta, kulttuurisilta ja taloudellisilta resursseiltaan erilaisista perheistä. Oppimisympäristön on oltava tasa-arvoinen ja kaikenlaiset lapset huomioon ottava. Syrjäytymistä on pyrittävä estämään kaikin keinoin. Perusopetuksenaikaista vähimmäistuntimäärää ehdotetaan kasvatettavaksi, mikä tietää lisäkustannuksia, joiden suuruudesta on esitetty hämmästyttävän erilaisia näkemyksiä. Siksi uudistuksen rahoitus on varmistettava etukäteen, jotta jo velkaista kuntataloutta ei rasiteta uusilla menoilla.
Arvoisa puhemies! Globaalissa maailmassa ja yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme ruotsin kieltä tarvitaan takavuosia vähemmän. On käsittämätöntä, kuinka tuntijakotyöryhmä on päätynyt esittämään ruotsin kielen säilyttämistä pakollisena ja vieläpä vaatii sen opiskelun aloittamisen varhentamista. Ruotsin pakollisuudesta luopumista kannattaa myös Elinkeinoelämän keskusliitto.
Toisen luokan alkaessa kaikki oppilaat eivät vielä kunnolla osaa lukea ja kirjoittaa edes omaa äidinkieltään. Vieraan kielen opiskelun aloittaminen tällaisella lähtötasolla voi johtaa suuriin oppimisvaikeuksiin.
Huomioon on otettava myös maahanmuuttajataustaiset lapset ja heidän erityiset tarpeensa niin suomen kuin muidenkin kielten opiskelussa. Kaikki lapset ja nuoret eivät enää opi kotona tavallisia arjen taitoja, joten kotitalouden merkitystä perusopetuksessa olisi syytä painottaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa myös muiden taito- ja taideaineiden lisäämistä.
Liikunnan opetuksen lisääminen on kansanterveyden kannalta viisasta. Draama on oiva opetusmenetelmä, ja ilmaisutaidon osuutta voidaan lisätä eri oppiaineisiin, mutta omana oppiaineenaan sen tarpeellisuutta on syytä harkita uudestaan. Samoin on tehtävä etiikan kohdalla.
Arvoisa puhemies! Ennen tuntijaon muuttamista pitää selvittää, millaisia vaikutuksia uudistuksella on pienten koulujen asemaan. On pidettävä huolta siitä, että uudistus ei entisestään edistä lähi- ja kyläkoulujen ymmärtämätöntä lopettamiskierrettä, joka Suomessa on viime vuosina ollut vallalla. Lähi- ja kyläkouluilla on suuri merkitys oppimiselle, lasten ja vanhempien turvallisuudentunteelle ja yhteisöllisyyden luomiselle. Perusopetuksen on jatkossakin oltava lähipalvelu.