Populismi ja perussuomalaiset rauhanfoorumissa

Facebooktwittermail

Osallistuin elokuun alussa Loviisan Rauhanfoorumin seminaariin, jonka aiheena oli älykäs valta ja populismi. Etukäteen minua pyydettiin määrittelemään, mitä tarkoittaa populismi ja miltä tuntuu kun meitä perussuomalaisia syytetään populismista. Ennen tilaisuutta kävin läpi useita populisimin määritelmiä. Aate- ja puoluetutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, minkälaisia puolueita voidaan nimittää populistisiksi, sillä niiden arvot ja ohjelmalliset tavoitteet vaihtelevat maasta ja aikakaudesta riippuen.

Professori Mikko Lehtonen painottaa, että populismi on ennen kaikkea toimintaa eikä tietyn puolueen tai poliitikon ominaisuus. Kaikilla puolueilla on populistista retoriikkaa, joillain enemmän kuin toisilla. Tutkija Tuukka Ylä-Anttila puolestaan on todennut, että kaikkien poliittisten ryhmien on käytettävä populismia päästäkseen valtaan. Vain yhden asian liikkeiden on mahdollista olla ei-populistisia.

Timo Soinin mukaan populismi on politiikan monikäyttösana: Populistiksi leimataan jokainen henkilö, joka esittää vallitsevasta totuudesta poikkeavan mielipiteen. Populismin leima lyödään kaikkiin uusiin poliittisiin yrittäjiin eri puolilla maailmaa. Demokratia on järjestelmä, jossa on oikeus ja jopa velvollisuus esittää erilaisia mielipiteitä ja kansa vaaleissa päättää erilaisten aatteiden ja puolueiden kannatuksen.

Valitettavan usein olen törmännyt politiikassa yhden asian edustajiin, jotka pahimmillaan hoitavat vain oman yrityksensä tai muun organisaation edunvalvontaa päätöksenteossa. Tästä edunvalvonnasta kumpuavat myös poliittiset virkanimitykset, joissa menestyvät parhaiten henkilöt, jotka ovat valmiita joustamaan asiassa kuin asiassa ja hyväksymään myös poliittiset lehmänkaupat. Näillä palikoilla taitavat pelimiehet käyvät sitten keskenään kauppaa, joskus jopa useita vuosikymmeniä. Ja veronmaksajat maksavat laskut.

Kuten Loviisan rauhanfoorumin järjestäjäkin totesi, meitä perussuomalaisia syytetään populismista. Miten suhtaudun siihen? Itse koen, että olemme vakiintunut puolue, jolta puuttuvat vanhojen puolueiden kytkökset ja skandaalit. Emme ole tahraantuneet esimerkiksi poliittisissa virkanimityksissä ja vaalirahoituskohuissa kuten lukuisat poliittiset toimijat. Uskon, että tämä on yksi keskeinen syy siihen, miksi saimme suuren vaalivoiton eduskuntavaaleissa 2011.

Perussuomalaiset eivät ole vain yhden asian liike, vaan olemme esittäneet omat vaihtoehtomme lukuisiin hallituksen esityksiin. Eduskuntaryhmämme on hyväksynyt vuosina 2011 ja 2012 useita kymmeniä sivuja sisältävän vaihtoehtobudjetin hallituksen budjettiesitykselle. Olemme tehneet eduskunnassa lukuisia esityksiä, joissa kerromme omat näkemyksemme. Perussuomalaisten kaikki valtiopäivätoimet löytyvät eduskunnan verkkosivuilta. Niistä jokainen voi nähdä, ettemme tarjoa yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Me emme myöskään kosiskele kansaa katteettomilla lupauksilla. Mutta kun kysytään, kuuntelemmeko ja kunnioitammeko me kansan mielipidettä, silloin ainoa oikea vastaus on: kyllä!

Eurooppalainen -lehdessä 1/2013 pohdittiin, mistä populismi kumpuaa. Lehden mukaan populististen liikkeiden nousu on mitä demokraattisin ilmiö, oikea demokratian vastaisku post-demokraattista teknokratiaa vastaan. Liikkeet toimivat niiden kansalaisten äänitorvena, jotka eivät saa ääntään kuuluviin vanhojen puolueiden kautta.

Populismia siis tarvitaan. Se on tärkeä toimintamalli, mutta sitä on osattava käyttää oikein. Ja siihen tarvitaan älykästä valtaa. Älykäs johtaja ymmärtää, että kansaa tulee kuunnella ja että demokratiassa valta kuuluu kansalle.

Comments are closed