Porvoolainen Uusimaa-lehti (toimittaja Esko Riikonen) teki haastattelun poliittisten ryhmien välisistä neuvotteluista 25.11.2008. Jostakin syystä ajankohtainen haastatteluni jäi julkaisematta. Alla haastattelukysymykset ja sähköpostilla lähettämäni vastaukset.
Mikä on ryhmäsi kanta kaupunginhallituksen valintaan?
– Varsinainen päätös tehdään kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.1.2009. Siihen saakka ehditään neuvotella erilaisista kokoonpanoista. Mielestäni rkp, sdp ja kok voisivat jakaa keskenään kaupunginhallituksen puheenjohtajapaikat sekä kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajuudet, yhteensä 6 tämän tason puheenjohtajuutta. Näiden lisäksi jaossa on iso määrä muita, hyvinkin tärkeitä pj-paikkoja, jotka pitää myös jakaa oikeudenmukaisesti.
– Mielestäni valtuuston 2. vpj-paikka kuuluu perussuomalaisille. Lokakuun kunnallisvaalien tuloksen pitää myös näkyä jossakin vai joko vanhat puolueet ehtivät unohtaa vaalituloksen? Valtuuston puheenjohtajalla ja kahdella varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa. He voivat osallistua suurempien linjojen seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen, eikä heidän tarvitse paneutua yksityiskohtaisesti jokaiseen kaupunginhallituksen pieneen päätöspykälään. Kaupunginhallituksen kokouksissa kansanedustajat saavat tärkeää tietoa Porvoon ja koko maakunnan edunvalvontaa silmälläpitäen.
Nais- ja miespaikkojen jakoon?
– Perussuomalaisten valtuustoryhmään kuuluu neljä miestä ja yksi nainen, joka ensisijaisesti on täystyöllistetty kansanedustaja, jolla on pienessä eduskuntaryhmässä paljon vaativia ja vastuullisia luottamustehtäviä, kuten lakivaliokunta ja suuritöinen hallintovaliokunta. Siksi Porvoon perussuomalaisilla on vain miehiä tarjolla kh-paikalle sekä sen jaostoon. Suurilla valtuustoryhmillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia. Usein tasa-arvoa eri yhteyksissä korostava RKP voisi tarjota valtuustoryhmästään vaikka viittä hyvää naista kaupunginhallitukseen. He osaavat varmasti myös käyttäytyä sivistyneesti.
– Erityisesti kaupunginhallituspaikkoja olisi syytä kierrättää, koska pitkäaikainen vallan keskittäminen harvoille henkilöille tuo riskejä päätöksentekoon. Suomeksi: Hyvä Veli -järjestelmän riskit kasvavat, kun aletaan jakaa joka tasolla erityisetuja omille kuppikunnille. Mielestäni kaikkia kuntalaisia tulisi kohdella samoilla pelisäännöillä.
Entä lautakuntien jäsenmäärän mahdolliseen laajentamiseen?
– Mielestäni 11-jäseninen lautakunta on melko iso, 7-9 henkilöä on sopivampi lukumäärä. Laadulla voidaan usein korvata määrä.
Kaj Bärlund kävi kimppuuni kuin yleinen syyttäjä!
Erityisesti Matti Arvinen (sd.) vastaan Ruohonen-Lerner -oikeusjutun uutisoinnissa omalaatuisella tyylillään kunnostautunut uutispäällikkö Veikko Vaniala teki valtuutettu Kaj Bärlundista (sd.) varsinaisen propaganda-haastattelun, joka julkaistiin perjantaina 28.11.2008 Uusimaassa. Siinä Bärlund väheksyi työtäni pienen eduskuntaryhmän kansanedustajana ja antoi ymmärtää, että laiskuuttani en ottaisi kaupunginhallituspaikkaa vastaan.
”Minusta on absurdia väittää, että pienen puolueen kansanedustaja olisi niin hirveän työllistetty, ettei voi osallistua kotikuntansa hallitukseen, Bärlund sanoo…” Bärlund sanoi paljon muutakin, mikä osoittaa vain sen, että hän on ollut aikoinaan, ennen Suomen EU-jäsenyyttä, suuren ja mahtavan hallituspuolueen kansanedustaja ja ministeri.
Veikko Vaniala poimi tähän haastatteluun kommenttejani, joita olin samalla viikolla antanut toimittaja Esko Riikoselle. Lisäksi Vaniala oli ottanut pätkiä vaalivalvojaisistamme kuukauden takaa. En saanut esittää tuoreita kommenttejani Kaj Bärlundin kohtuuttomiin syytöksiin samassa uutisessa.
Lauantaina 28.11. samoja Bärlundin yksisilmäisiä höpötyksiä toistettiin totuutena Uusimaan juorupalstalla. Lauantain palstalla on tapana sekoittaa tosiasioita puhtaisiin valheisiin, ihan entisaikojen Pravdan tyylillä. Ihmettelen, kuinka aikaisemmin ihailemani porvoolaispoliitikko Bärlund vajosi näin alas! Pari vuotta sitten äänestin häntä kaupunginvaltuustossa Porvoon kaupunginjohtajaksi. Onneksi hävisimme tämän äänestyksen.
”Jonkun toisen muijan” haastattelu pantiin suuhuni
Sunnuntain Uusimaan (30.10.2008) pääkirjoituksessa oli suora lainaus haastattelustani jossakin mediassa: ”Maanantaisin hoidan kunnallispolitiikkaa, koska valtakunnan asioista on silloin vapaata”, sanoi Ruohonen-Lerner medialle…
”Voisitteko kertoa, mistä mediasta olette tämän lainauksen ottaneet”, kysyin päätoimittajalta (koska itse en muistanut sellaista missään sanoneeni).
Päätoimittaja vastasi, että Pentti Nyqvist on pääkirjoituksen kirjoittanut, koska hän ei itse ehtinyt. Nyqvist oli kertonut, että hän oli poiminut lainauksen vaalisunnuntain Hesarista.
Vaalisunnuntain Hesarissa käsiteltiin vaaleja sekä vaalirahoitusta, ja kommentoin vain näitä asioita haastattelussa. En kommentoinut siinä kuten Nyqvist väitti.
Tapasin Pentti Nyqvistin henkilökohtaisesti valtuuston kokouksessa 12.11.2008. Kysyin, mistä mediasta hän oli poiminut suoran lainauksen pääkirjoitukseen. Tuohtunut Nyqvist tunnusti erehtyneensä, ”joku toinen muija” oli hänen mukaansa sanonut lainauksessa olleen tekstin, en siis minä. Hän oli erehtynyt ja pyysi minua hoitamaan asian oikaisun.
Viimeisten viikkojen aikana tuota virheellistä suoraa lainausta on käytetty useissa uutisissa tosiasiana. Tänään on 3.12.2008, enkä vieläkään ole hoitanut asian oikaisua. Eikä Nyqvist, eikä päätoimittaja!
Syksyn 2008 ajatuksia vaalikaranteenikeskusteluun
Valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (sd) on pääosin asemansa vuoksi saanut viime vuosina erittäin paljon palstatilaa Uusimaa-lehdessä, minkä vuoksi yllätyin lukiessani kirjoituksen, jossa hän epäili joutuneensa vaalikaranteeniin (UM 3.9.). Itsellänikin on muutamia erikoislaatuisia kokemuksia uutisista, joissa jostakin syystä olen muuttunut näkymättömäksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Rovaniemellä 21.-22.8. 2008. Uusimaassa oli aiheesta iso uutinen, mutta minua ei tekstissä mainittu lainkaan; puhumattakaan siitä, että olisin näkynyt lehtikuvassa. Maaseudun Tulevaisuuteen olin mahtunut mukaan, samoin TV-uutisiin kuten myös Helsingin Sanomien lehtikuvaan.
Toinen esimerkki on Timo Soinin ja minun eduskuntavaaleihin liittyvästä tilaisuudesta, joka pidettiin 14.2.2007 Lundissa. Meillä oli etukäteen maksulliset lehti-ilmoitukset mm. Uusimaassa, jonka uutispäällikkö Veikko Vaniala tuli raportoimaan tilaisuudestamme. Vanialan uutiseen olivat mahtuneet vain Timo Soini ja Toni Halme, vaikka viimeksi mainittu ei ollut ehdokkaana tai edes paikalla. Borgåbladet ja HBL uutisoivat ja kuvittivat Lundin tilaisuuden totuudenmukaisesti.
Uusimaa kertoi 13.1.2007 lauantai-palstallaan ”Porvoo puhtaaksi” -tilaisuudesta. Paikalla olivat Liana Kaarina, Eeva Hirvonen, Purtsi Purhonen, Leena Harkimo, Tuula Nurmi ja Sari Glad. Olin tässäkin tilaisuudessa mukana alusta loppuun, mutta toisin kuin yleensä, nimeni ei mahtunut tämän lauantain juorupalstalle.
Valtuuston kokouksissa olen pitänyt lukuisia puheenvuoroja, joita ei ole lainkaan noteerattu, kun kokouksista on uutisoitu. Sen sijaan kun poistuin yhden kerran valtuuston kokouksesta kesken loppurutiinien, noin kello 22.00, ylitti tämä heti Uusimaan uutiskynnyksen: lauantai-palstalla epäiltiin, että olin lähtenyt linnanjuhlien iltapukua sovittamaan!
Olen tiedottanut Uusimaata aktiivisesti eduskuntatyöstäni. Jostakin syystä tiedotteeni eivät ole yleensä ylittäneet uutiskynnystä, mutta sen sijaan paikallisten demareiden mielipidekirjoitukset ja kyläyhdistysten julkilausumat ovat mahtuneet lehden paraatipaikoille. Iloitsen Uusimaan uuden päätoimittajan Jari Lammassaaren lupauksesta, että ketään ehdokasta tai mitään puoluetta ei aseteta vaalikaranteeniin tai muuhun erityisasemaan!