Poliittiset virkanimitykset johtavat kakkosluokan tuloksiin

On yleisesti tiedossa, että Kevan toimitusjohtajan paikka on läänitetty keskustapuolueelle. Samoin lukuisat muut valtion ja kuntien virat on läänitetty valtaa pitävien puolueiden edustajille. Jopa vihreät ovat päässeet virkanimitysten herrahissiin. Esimerkiksi Helsingissä apulaiskaupunginjohtaja, psykologi Pekka Sauri on poliittisin perustein valittu teknisen puolen johtovirkaan. RKP on kahminut kokoonsa nähden ehkä eniten poliittisia nimityksiä. Eva Biaudetin nimittäminen vähemmistövaltuutetun virkaan on esimerkki siitä, kuinka puuttuva juristin tutkinto korvattiin jäsenkirjalla. Myös Max Arhippaisen (RKP) tuore nimitys puolustusvoimien tiedotustehtäviin hämmästytti useita, sillä hän kiilasi ohitse ansioituneempien hakijoiden.

Olen kiinnittänyt huomiota poliittisiin virkanimityksiin siitä lähtien kun Porvoon kaupunki ja maalaiskunta liitettiin yhteen vuoden 1997 alussa. Liitosta edelsi runsaan vuoden kestänyt hätäinen valmisteluvaihe, jonka aikana vakuuteltiin, että epäkohdat korjataan myöhemmin. Näitä korjauksia ei vieläkään ole tehty. Porvoon nykyjohto on yhtä poliittinen kuin edeltäjänsä. Tämä on huolestuttavaa, sillä puutteellisen johtamisen takia monet tärkeät asiat, kuten kaupunkilaisten palvelujen kehittäminen ja omien kiinteistöjen ylläpito, ovat jääneet retuperälle, ja tästä me maksamme kovan hinnan.

Kuntaliitoksesta on kulunut 15 vuotta ja taloutemme on heikommassa hapessa kuin koskaan. Veroprosentti on noussut itsenäiseen Porvooseen verrattuna 17 prosentista 19,25 prosenttiin. Ensi vuonna korotetaan kiinteistöveroja ja seuraavana ilmeisesti jälleen kunnallisveroprosenttia. Kuntaliitoksen yhteydessä velkaa oli muutama sata euroa asukasta kohden, nyt asukaskohtainen velkataakka on 2700 euroa. Kaupungin velkasaldo on 130 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi meillä on jo nyt piilovelkaa kymmeniä miljoonia euroja, sillä kaupungin investointeja on toteutettu elinkaarimalleilla ja pitkillä vuokrasopimuksilla. Ensi vuoden talousarvioon ja -suunnitelmaan on kirjattu uusia elinkaari-investointeja yhteensä 55,5 miljoonaa euroa.

Tein vuosi sitten eduskunnassa lakialoitteen, jonka toteutuessa poliittisista virkanimityksistä voitaisiin päästä eroon. Sain nostettua poliittiset virkanimitykset esille Ylen aamutelevision lähetyksessä 20.11.2013, samoin suullisella kyselytunnilla seuraavana päivänä. Poliittiset virkanimitykset ovat erittäin epäoikeudenmukaisia. Parhaat kyvyt eivät edes pyri tärkeisiin tehtäviin, koska he tietävät, ettei heillä ole mahdollisuutta tulla valituksi, jos he ovat sitoutumattomia tai puolueen jäsenkirjassa on väärä väri. Lisäksi poliittiset virkanimitykset johtavat työn tuottavuudessa kakkosluokan tuloksiin ja tulevat siten julkiselle sektorille eli veronmaksajille hyvin kalliiksi.

Koska tämä paha maan tapa on tiedossa, kysymys on siitä, millä tavalla me pystymme sitä kitkemään. Kysyin ministeriltä, miten hän selittää sen, että poliittisiin virkanimityksiin liittyvät korruption ilmenemismuodot saavat jatkua vahvoina hallituskaudesta toiseen. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (RKP) mukaan jokainen ministeri vastaa itse siitä, että hän esittää sen parhaan ehdokkaan, kun joku tietty virka pitää täyttää, ja näin hallituksessa toimitaan. Käytännön esimerkkien valossa tilanne vaikuttaa kuitenkin toisenlaiselta.

Olen vakuuttunut, että tämä kirjoitukseni harmittaa joitakin virkamiehiä ja poliitikkoja, myös paikallislehdessä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ongelmista pitää puhua ja niille pitää esittää ratkaisuvaihtoehtoja, kuten olen vuosikausien ajan tehnyt poliittisessa toiminnassani.

Skip to content