 
|
Porvoo selvittää kiinteän omaisuuden ja osakkeiden myyntimahdollisuuksiaGammelbackan osakekaupan rahoitus osittain aukiPorvoon kaupunginvaltuusto päätti viikko sitten, että se ostaa Merita Kiinteistöt Oy:ltä 2 miljoonalla markalla 536 neliön suuruiset tilat Gammelbackasta. Tornipolku 1:ssä sijaitsevat tilat ovat paraikaa sosiaali- ja terveystoimen käytössä. Koska vuoden 1998 talousarvioon ei ole varattu määrärahoja kyseisten osakkeiden ostoa varten, piti asia tällä kertaa puida valtuustossa asti. Kaupunginvaltuusto ei ollut valmis hyväksymään yksimielisesti kulissien takana sovittua osakekauppaa, vaan asiasta käytiin vilkas keskustelu, jonka jälkeen jouduttiin äänestämään. Vihreiden valtuutettu Anita Nemlander-Hietala esitti, että uutta 2 miljoonan markan määrärahaa ei tarkoitukseen myönnetä. Vihreiden kaikki neljä valtuutettua, kokoomuksen kahdeksan valtuutettua sekä kristillisten ainoa valtuutettu olivat sitä mieltä, että määrärahaa ei tarkoitukseen voida tässä taloudellisessa tilanteessa myöntää. Samaa mieltä olivat myös rkp:n Bernhard Edgren, Rolf Gabrielsson, Margita Magnusson, Mikaela Nylander ja Tea Svärd-Eriksson. Keskustapuolueen Tytti Pakarinen olisi myös pannut jäitä kauppamiesten hattuihin. Lähinnä rkp:n ja demareiden äänillä kauppa päätettiin toteuttaa. Lisämäärärahan myöntämisen puolesta äänesti 32 valtuutettua ja 19 äänesti sitä vastaan. Valtuustosalissa käydyn keskustelun aikana kävi ilmi, että Gammelbackan sosiaali- ja terveysaseman tiloissa on ollut kosteus- ja home-ongelmia. Tämän vuoksi valtuutettu Ingmar Karlssonin esitti ryhmänsä puolesta toivomusponnen, jonka mukaan tilat on tarkastettava ennen kaupan toteuttamista mahdollisten homevaurioitten osalta. Valtuusto hyväksyi Karlssonin toivomusponnen yksimielisesti. Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on tähän asti ollut vuokralaisena Merita Kiinteistöt Oy:n omistamissa 536 neliön suuruisissa tiloissa. Niistä maksetaan vuokraa 492.048 markkaa vuodessa, eli tilojen neliövuokra on 76,50 markkaa kuukaudessa. Nykyinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2000 lopussa, minkä jälkeen vuokra laskee. Tornipolku 1:ssä sijaitsevat tilat ovat selvitysten mukaan olleet sopivat lääkärinvastaanottoa varten, mutta sosiaalityöntekijöille ne ovat olleet työsuojelun kannalta sopimattomat. Selvitysten mukaan tilat ovat olleet myös liian ahtaat.  Gammelbackan sosiaali- ja terveysasema palvelee kesäsulkua lukuun ottamatta viitenä päivänä viikossa kello 8-15. Rahapulan takia iltavastaanotoista on luovuttu kokonaan. Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Karl-Fredrik Laxell kertoi valtuustosalissa, että kaupunki säästää osakekaupan johdosta kolmessa vuodessa 750.000 markkaa vuokramenoja. Osaketilojen omistajana kaupunki joutuisi maksamaan yhtiövastiketta 33 markkaa neliöltä kuukaudessa, joten yhtiövastikkeen suuruus on vuositasolla 212.256 markkaa. Laxellin säästölaskelmasta puuttuvat vieraan pääoman kulut. Kaupunginhallitus osakekauppiaana Gammelbackan osakekauppa rahoitetaan nyt ylityksenä, mutta tarkoituksena on saada vastaava kauppahinta, kun kaupunki myy Mannerheiminkatu 25:ssa sijaitsevan neuvolarakennuksen. Neuvolakiinteistön myymisestä on jo käyty neuvotteluja Porvoon A-asunnot Oy:n kanssa, kertoo kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Porvoon A-asunnot Oy on maksanut kaupungilta ostamansa kiinteistöt antamalla myyjälle rahan sijasta nipun omia osakekirjoja. Nyt neuvotellaan siitä, voisiko yhtiö tällä kertaa maksaa Mannerheiminkadun kiinteistöstä riihikuivaa rahaa. Kaupunki selvittää parhaillaan muunkin kiinteän omaisuuden ja osakkeiden myyntimahdollisuuksia. Kun selvitystyö valmistuu, tekee kaupunginhallitus päätökset tulevista osakekaupoista ilman rahallista ylärajaa. Valtuusto puolestaan saa päättää kiinteistökaupoista, kertoo Slotte. Mikäli 2 miljoonan markan suuruista summaa ei saada Mannerheiminkadun kiinteistön myymisellä, rahoitetaan kauppa ottamalla lisävelkaa eli vierasta pääomaa. Pirkko Ruohonen-Lerner http://www.porvoon-yrityspalvelut.fi/lehti/ Pääkirjoitus/Porvoossa 5.5.1998Villit päivät hankintapuolella - Porvoo ilman hankintasääntöäPorvoon kaupungin johtavat viranhaltijat tekevät yksittäisiä hankintapäätöksiä, joiden markkamäärät kipuavat suuruudeltaan jopa useiden miljoonien markkojen tasolle. Äskettäin sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimialajohtajat päättivät, miltä yrityksiltä ostetaan “keskitetysti” vuositasolla 12 miljoonan markan elintarvikkeet. Tarjouspyynnön mukaan piti elintarvikehankintojen pääkriteeri olla hankinnan “kokonaistaloudellisuus”. Kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa huomioitiin tarjouspyynnön mukaan hinta, laatu, toimitusvarmuus, toimitusaika, toimituskustannukset, ympäristövaikutukset sekä esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet. Hinta ei siis ollut ratkaiseva tekijä vaan se saattoi olla yhtä lailla tuotteen kaunis väri, tuoksu tai käyttömukavuus. Tarkempi tutustuminen elintarvikkeiden hankintapäätökseen osoitti, että elintarvikkeiden hankintojen keskittäminen yhdelle suurelle toimittajalle ei koskettanutkaan kaikkia elintarvikkeita. Toimialajohtajat päättivät, että esimerkiksi perunat ja leipätuotteet ostetaan useammalta kuin yhdeltä yritykseltä, vaikka valtuuston hankintojen keskittämispäätöksessä ei ole määrätty poikkeusta perunoiden eikä leivän kohdalla. Porvoon kaupunginvaltuusto on vuoden 1998 talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa määritellyt, että esimerkiksi elintarvikkeet, atk-tarvikkeet, autot ja kuljetukset hankitaan “keskitetysti” koko kaupungille. Virkamiesjohdon tulkinta talousarvion sitovuudesta vaikuttaa venyvältä. Tarjousasiakirjojen tarkalle lukijalle jäi epäselväksi myös se, miten eri toimittajien tuotteiden laatu, toimitusvarmuus ja ympäristövaikutukset vertailtiin. Onko ympäristöystävällistä tuoda lihaa pitkien matkojen päästä, jopa ulkomailta saakka? Kuinka ympäristöystävällistä on se, että pannaan perjantaina toimitetut kymmenien kilojen jauhelihat pakkaseen odottamaan maanantai-aamun käyttöä? Tiettävästi keittiöhenkilökunnan vuosien mittaan hankittua kokemusta ja tietoa elintarvikehankinnoista ei ole hyödynnetty. Niin kauan kuin valtuusto ei ole vahvistanut uudelle Porvoolle hankintasääntöä, vallitsee hankintapuolella villit päivät. Virkamiehillä on mahdollisuus keksiä kullekin hankintapäätökselle aina tilanteeseen sopivat perustelut. Ja mielikuvitusta tuntuu riittävän. Ei-keskitetyt autohankinnat Muutama kuukausi sitten sosiaali- ja terveystoimen läntisen alueen aluejohtaja päätti, että Gammelbackan väestövastuualueelle hankitaan uusi kotipalveluauto. Aikaisemman, kaupungin omistuksessa olevan Opel Kadettin tilalle päätettiin hankkia Renault Scenic. Hankintamuotona oli tällä kertaa yksittäinen, ei keskitetty, leasing-sopimus. Mielenkiintoiseksi ja hieman huvittavaksikin auton hankintapäätöksen tekee aluejohtajan virkamiespäätöksessä olevat perustelut hankinnalle: ”Sekä kotipalvelun henkilökunta, että johtava kodinhoitaja ovat tutustuneet autoihin ja käyneet koeajelulla. Yksimielinen ehdotus on Renault Scenic. Perustelut: Hyvä näkyvyys, tilava ja tilojen muunneltavuus sekä helppo pakata.” Vertailussa mukana olevista muista autoista ei vastaavia ominaisuuksia lueteltu. Hinnoistakaan ei puhuttu mitään tässä yhteydessä. Mutta ilmeisesti monilla on luppoaikaa autojen koeajelua varten. Tuntuu siltä, että Porvoon sosiaali- ja terveyspuolella ollaan köyhiä ja kipeitä vain silloin, kun halutaan rokottaa kuntalaisia uusilla palvelumaksuilla tai leikata palvelutarjontaa. Tästä tuoreena esimerkkeinä voidaan mainita kotisairaanhoidon muuttaminen maksulliseksi palveluksi. Mikäli Porvoon hankinnat halutaan tehdä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, pitäisi vertailut tehdä ammattitaidolla. Kustannuslaskennan osaamisella ja kaikella muullakin laskentataidon osaamisella olisi kova kysyntä uuden Porvoon hallinnossa, sillä parin viimeisen vuoden aikana tulot on ylitetty yli 70 miljoonalla markalla. Näin ei voi jatkua. Poliittisin avuin johtopalleille kivunneet ja liian usein ammatillista pätevyyttä vailla olevat virkamiehet ovat jo maksattaneet kuntalaisilla kovan laskun. Laskun suuruus kasvaa niin kauan kunnes saadaan osaavampi väki remmiin. Kaupunginvaltuuston on jo korkea aika palkata henkilöstöasiain konsultti, joka laatisi Porvoolle organisaation, jossa johdon ammattitaito olisi tärkeämpi kriteeri kuin tiettyjen puolueiden jäsenkirjat. Sama konsultti voisi laatia kaupungille myös sellaiset hankintasäännöt, joiden mukaan pääsääntöisesti halvin tarjous voittaisi. Mikäli hankinta perustuisi muihin näkökulmiin, tulisi hankinnasta laatia tapauskohtaiset ja vertailevat kustannuslaskelmat. Ja nyt taas kustannuslaskennallisella ammattitaidolla. Tiettävästi Porvoon hankintasääntö on ollut työn alla jo toista vuotta. Ehtiiköhän se valmistua lainkaan tämän valtuustokauden aikana! Pirkko Ruohonen-Lerner kaupunginvaltuutettu sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Mielipiteet |
Porvoo selvittää kiinteän omaisuuden ja osakkeiden myyntimahdollisuuksia Pääkirjoitus/Porvoossa 5.5.1998 - Villit päivät hankintapuolella - Porvoo ilman hankintasääntöä |