Porvoon Netti-Uutiset on riippumaton paikallislehti Internetissä.
Koko totuus - mitään salaamatta
Päivitetty 24.5.2000
Edelliset lehdet/aiheet
Avenet
Porvoon maisemia
Kuinka Asuntosäätiö toteutti Huhtisen viherkaupunginosan
Espoolainen Asuntosäätiö tuli Porvooseen 15 vuotta sitten. Asuntosäätiö sai kaupungin omistamalta 30 hehtaarin suuruiselta Huhtisen alueelta käyttöönsä 29 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Maksuksi saamastaan rakennusoikeudesta Asuntosäätiön piti suunnitella ja rakentaa Huhtisiin laajat viher- ja puistoalueet, Porvoon Tapiola, kuten aluetta markkinoitiin. Puistojen piti valmistua viimeistään vuoden kuluessa talojen valmistumisesta.Sopimusalueen suunnittelun ja toteutuksen piti perustua mm. alueesta laadittuun maisemasuunnitelmaan, joka oli tilattu Maisema ja puutarha-arkkitehtuuritoimisto Virve Veisterältä. Maisemasuunnitelman teko kesti kaksi vuotta. Alueen ensimmäiset kovan rahan omistusasunnot nousivat Tapani Löfinginkadun pohjoiselle puolelle. Sitten tuli lama ja rahakas rakentaminen tyrehtyi. Samalla jäivät unholaan viherkaupunginosan suurimmat, kauneimmat ja kalleimmat puistoalueet. Päätimme selvittää, missä sijaitsevat Huhtisen puistot. Puistoja etsittiin niin papereista kuin maastostakin. Pyrimme, mahdollisuuksien mukaan, selvittämään myös puistojen rakentamiskustannuksia.
Asuntosäätiön ja Porvoon kaupungin välisen sopimusalueen kaksi pienintä puistoa, Lähdelaakso ja Lähteensilmä, on rakennettu valmiiksi. Pienehkön Galgbackan puiston rakennustyöt ovat edelleen kesken. Samoin on käynyt kahden suurimman puistoalueen kanssa: Ritarinpuisto ja Kuninkaanlähteenpuisto odottavat edelleen rakentajiaan.
Lähdelaakson puisto
Lähdelaakson puisto on kaikin puolin edustava ja rehevä. Se on puoliympyrän muotoinen ja avautuu Anttilantielle. Lähdelaakson puisto on rakennettu hyvin lähelle VVO:n omistamaa asumisoikeusasuntoa. Voisi luulla, että se on asuntojen piha-aluetta.
Lähteensilmän puisto
Lähteensilmän leikkipuisto sijaitsee Lähdepolun vuokratalojen sisäpihalla. Satunnainen ohikulkija voisi jälleen luulla, että sekin kuuluisi talojen piha-alueeseen, mutta näin ei ole. Kaupunginpuutarhuri Antti Paavilainen myöntää itsekin olleensa yllättynyt, kun sai tietää, että Porvoon kaupunki omistaa ja ylläpitää Lähdelaakson ja Lähdesilmän puistot. Asuntosäätiö on rakennuttanut molemmat pikkupuistot kustannuksellaan.
Galgbackan puisto
Hiihtäjänkujan päässä sijaitsevasta Galgbackan puistosta sovittiin Asuntosäätiön ja Porvoon kaupungin välisessä yhteistyöryhmässä, että kaupunki rakentaa puiston ja Asuntosäätiö maksaa laskut. Viime syksynä Asuntosäätiö maksoikin kaupungille 150 000 markkaa Galgbackan puiston rakentamistöistä. Työt ovat edelleen kesken.
Kuninkaanlähteenpuisto
Kuninkaanlähteenpuisto sijaitsee Lähdepolun vuokratalojen takana. "Puiston" itänurkka on Jernbölentien ja Vanhan Kuninkaantien välinen tyhjä peltoalue. Kuninkaanlähteenpuiston rakentamista on palloteltu Asuntosäätiön ja kaupungin välillä. Eikä ihme, sillä koko Kuninkaanlähteenpuisto on muutaman hehtaarin suuruinen alue. Yhteistyöryhmän pöytäkirjojen mukaan suurin osa Kuninkaanlähteenpuistosta on rakennettu valmiiksi Asuntosäätiön kustannuksella. Maastokatselmuksessa paljastui, että "kevyesti tehty" Kuninkaanlähteenpuisto on pääosin niittymäistä peltoa ja metsää, jossa on asukkaiden tallaamia metsäpolkuja. Kuninkaanlähteenpuiston rakentamistöistä Asuntosäätiö on maksanut kaupungille 50.000 markkaa, muistelee Paavilainen. Rahoilla on siivottu nk. Portaankorvan talon alue puhtaaksi romuista ja rakennettu yksi nurmialue. Kuninkaanlähteenpuiston korkeimmalla kohdalla on vanha huvimaja ja nurmialue. Ne, kuten kaikki muutkin kaupungin omistamat ja ylläpitämät puistot, ovat tietenkin kaikkien porvoolaisten käytettävissä, kertoo Paavilainen.
Ritarinpuisto
Pitkulainen Ritarinpuisto sijaitsee Jernbölentien molemmilla puolilla. Puiston alku- ja loppuosan rakentaminen kuului sopimuksen mukaan Porvoon kaupungille. Porvoo rakensikin Ritarinpuiston alkuosan valmiiksi noin 10 vuotta sitten. Se maksoi satoja tuhansia markkoja. Tämä osa Ritarinpuistoa rajoittuu Suunnistajankujan omakotialueeseen, jossa asui useita Porvoon kaupungin johtavia virkamiehiä.
Porvoo rakensi Ritarinpuiston edustavasti aina Tapani Löfinginkadulle saakka. Siitä alkavat Asuntosäätiön rakentamisvelvollisuudet: Asuntosäätiön piti suunnitella ja rakentaa Tapani Löfinginkadulta alkavat puistoalueet Jernbölentien molemmilta puolilta aina Galgbackan tielle saakka.
Asuntosäätiö on tilannut Porvoon kaupungilta myös Ritarinpuiston keskiosan rakennustöitä. Kaupunginpuutarhuri Paavilaisen mukaan alueesta on laskutettu Asuntosäätiötä noin 200.000-300.000 markkaa. Summalla on rakennettu mm. kaksoissalaojituksia ja viemäröintejä. Viime kesänä tälle alueelle istutettiin mäntyjä. Ritarinpuiston viimeisessä peltopalasessa säilytetään multakasoja. Sen rakentaminen kuuluu sopimuksen mukaan Porvoon kaupungille.
Sivun alkuun
Kuljetusauton vasemmalla puolella on osa laajasta Ritarinpuiston alueesta. Autojen oikealle puolelle jää Kuninkaanlähteenpuiston itäinen nurkka, joka on edelleen rakentamatta. Asuntosäätiön piti rakentaa Kuninkaanlähteenpuisto valmiiksi jo vuosia sitten. Puiston rakentamista on palloteltu viime aikoina Asuntosäätiön ja Porvoon kaupungin välillä. 
Laaja Ritarinpuiston alue alkaa Antinmäenkadulta. Ritarinpuiston alkuosan rakentaminen kuului Porvoon kaupungille, se valmistuikin noin 10 vuotta sitten. Rakentamiseen käytettiin satoja tuhansia markkoja. 
Asuntosäätiön piti suunnitella ja rakentaa kustannuksellaan puolet koko Ritarinpuiston alueesta. Asuntosäätiön rakentamisvelvoite alkaa Tapani Löfinginkadulta ja päättyy Galgbackankatuun. 
Kesällä 1999 Ritarinpuiston keskiosaan istutettiin uusia mäntyjä. Työt tehtiin Asuntosäätiön kustannuksella. 
Tässä on loppuosa laajasta Ritarinpuiston alueesta. Sopimuksen mukaan tämän alueen rakentamisvelvoite kuuluu Porvoon kaupungille. |
Maisema ja puutarha-arkkitehtuuritoimisto Virve Veisterä & Co on laatinut Huhtisen alueelle laajan maisemasuunnitelman. Kuvassa näkyy Jernbölentien ja Galgbackantien risteysalue, johon on suunniteltu istutettavaksi runsaasti tammia ja muita jalopuita. Jernbölentien pohjoispuolelle on suunniteltu koirapuisto ja viehättävä alue teatterileikeille. Kuninkaanlähteenpuiston itäiselle rinnepellolle on sijoitettu mm. ulkoilmateatterit. "Tylsät leikkiteline-hökkelistöt toivotaan unohdettavan, kun käyskennellään rauhallisessa aurinkokellopuistossa ja laakson patopuron rannoilla", maalaillaan Veisterän suunnitelmissa, joissa on mukana runsaasti puroja, patoaltaita, kyläkeinuja ja jopa aurinkokelloja. 
Lähdelaakson puisto on rakennettu tiiviisti kiinni VVO:n omistamiin pienkerrostaloihin. Satunnainen ohikulkija ei heti ymmärrä, että kysymyksessä on yksi Porvoon kaupungin omistamista ja ylläpitämistä puistoista. 
Lähteensilmän leikkipuisto on rakennettu pienkerrostalojen sisäpihalle. Se on tarkoitettu ensisijaisesti Lähdepolun asukkaille, mutta koska Porvoon kaupunki omistaa ja ylläpitää sitä, saa puistoa käyttää muutkin. 
Asuntosäätiön rakentamisvelvoitteeseen kuulunutta Galgbackan puistoa rakennettiin viime kesänä 150.000 markalla. Asuntosäätiö maksoi laskun. |
Sivun alkuun
|
Paljonko puiston rakentaminen maksaa? Puistojen rakentamisessa, kuten kaikessa muussakin rakentamisessa, laaditut suunnitelmat ovat hyvin keskeisessä asemassa, kun lasketaan rakennuskustannuksia. Seuraavassa on lueteltu tuoreita hintatietoja siitä, paljonko erilaisten kaupunkipuistojen rakentaminen maksaa: Kaupunginosapuisto on korkealaatuisesti toteutettu, laajempia puistoalue, jossa on esimerkiksi leikki- ja pelialueita, esiintymislavoja ja katoksia. Uuden kaupunkipuiston rakentamiskustannukset ovat noin 330 markkaa neliömetriä kohden. Suurimman yksittäisen kustannuserän muodostavat päällystealueet. Korttelipuisto on pienimuotoinen, korttelialueen sisällä oleva puisto, jossa on pieni leikkipaikka. Se palvelee korttelialueen asukkaita levähdys- ja oleskelualueena. Puiston kaikki rakenteet joutuvat kovalle kulutukselle alttiiksi, samoin kasvillisuuden viihtyminen ja säilyminen edellyttävät erityisratkaisuja. Uuden korttelipuiston rakentamiskustannukset ovat 480 markka neliömetriltä. Lähipuisto sijaitsee asutuksen, työpaikka-alueen ja keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä. Se on osittain rakennettu, osittain luonnonmukainen puistoalue. Lähipuistossa on valaistuja reittejä, polkuverkostoja ja riittävä määrä levähdyspaikkoja. Uuden lähipuiston toteuttamiskustannukset ovat 120 markkaa neliömetriä kohden. Lähivirkistysalue on virkistystä ja ulkoilua varten. Siellä on puistokäytäviä eri puistoalueiden välillä. Alueella on valaistut reitit, polkuverkosto ja riittävä määrä levähdyspaikkoja. Lähivirkistysalueen toteutuskustannukset ovat 50 markkaa neliömetri. Leikkipuistojen on laskettu maksavan 325-565 markkaa neliömetriä kohden. |
Sivun alkuun
Minkälaisia puistoja piti rakentaa?
Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Johan Pfeifer on osallistunut Huhtisen aluesuunnitteluun ja sen toteutuksen valvontatyöhön liki 20 vuotta. Hän on ollut jäsenenä Asuntosäätiön ja kaupungin välisessä nk. yhteistyöryhmässä 15 vuotta.- Puistojen jaottelu on kuin veteen piirretty viiva. Virve Veisterä on tehnyt Huhtisten yleissuunnitelman, jonka pohjalta on laadittu yksityiskohtaiset suunnitelmat kaupungin ja Asuntosäätiön toimesta, Pfeifer sanoo. Kysymykseen siitä, mihin yksityiskohtaiset suunnitelmat on arkistoitu, ei Pfeifer osannut vastata. Hän kuitenkin vakuuttaa, että kaikki puistoalueet on käsitelty yhteistyöryhmässä.
Pfeifer pitää erittäin valitettavana sitä, että puistot laahaavat perässä muusta rakentamisesta. Alkuperäisen sopimustekstin mukaan Asuntosäätiön piti rakentaa puistot valmiiksi viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun asunnot valmistuvat. Pfeifer ei osaa sanoa, miksi näin ei ole tapahtunut. Hänellä on kuitenkin sellainen käsitys, että sopimuksen hengen mukaisesti on toteutettu alueet, jotka ovat kiinni kortteleissa.
Pfeifer pahoittelee sitä, että laaja yhtenäinen keskuspuisto ja Huhtisen koulualue kenttineen ovat edelleen toteuttamatta. Hänestä Asuntosäätiö on hoitanut velvoitteensa hyvin, mutta Porvoon kaupunki ei ole varojen puutteen takia hoitanut omia velvoitteitaan.
Sivun alkuun
Mikä on yhteistyöryhmä?Niin kutsuttu yhteistyöryhmä on hoitanut Asuntosäätiön ja Porvoon välisiä suhteita 15 vuotta. Sen tehtävänä on ollut alueen suunnittelun ja toteutuksen seuranta. Yhteistyöryhmän 55. neuvottelu pidettiin 28.1.1999. Silloin sovittiin mm. Huhtisen viimeisen rakentamattoman alueen asemakaavan muutoksesta: Asuntosäätiölle "kuulunut" kerrostalokortteli ja siihen kytkeytyvä 4 300 kerrosneliömetrin rakennusoikeus muutetaan omakotitaloalueeksi. Asuntosäätiölle kuului myös tämän Ritarinpuiston osan suunnittelu ja rakentaminen valmiiksi.Asemakaavan muutoksen yhteydessä haluttiin sopia muistakin Huhtisen puistoista. Yhteistyöryhmässä sovittiin, että Porvoon kaupunki rakentaa Ritarinpuiston ja Kuninkaanlähteenpuiston valmiiksi. Tuolloin sovittiin myös, että Huhtinen II sopimusalueen yhteistyösopimuksen velvoitteet päättyvät puolin ja toisin. Kun yhteistyöryhmän sopimusta käsiteltiin Porvoon kaupunginhallituksessa ja sittemmin valtuustossa maaliskuussa 1999, tehtiin päätöstekstiin lisäys, jonka mukaan Huhtisen puistotöiden loppuun saattaminen jatkuu vuonna 1999. Yhteistyöryhmän neuvottelussa Porvoon kaupunkia ovat edustaneet toimialajohtaja Matti Arvinen, Johan Pfeifer, Timo Mattelmäki, Herbert Blomqvist (r), Kimmo Kajaste (kok) ja Klaus Hellberg (sd). Asuntosäätiöstä mukana ovat olleet toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen, Raija Mäkinen ja Jorma Peltomäki. Talvella 1999 Asuntosäätiön ja Porvoon kaupungin välinen yhteistyöryhmä laati lehdistötiedotteen Huhtisen sopimusalueen yhteistyön päättämisestä: "Porvoon kaupunki on antanut Asuntosäätiölle projektin kestäessä kaksi kertaa tunnustuksen hyvästä ympäristöstä ja hyvästä suunnittelusta. Se on osoitus luottamuksesta ja asetettujen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Kun sopimusalue vielä viimeistellään omakotitaloryppäällä, voidaan kaupungin alunperin asettamat tavoitteet tasokkaasta alueesta katsoa saavutetuksi. Asuntosäätiö puolestaan asettaa sopimusalueen omalla meriittilistallaan samaan kategoriaan Tapiolan puutarhakaupungin ja Kivenlahden merellisen kaupunginosan kanssa." Näin siis yhteistyöryhmän virallisessa tiedotteessa. |
Sivun alkuun
Kommentti:Olen tutustunut Huhtisen puistoalueiden rakentamisesta käytyyn kädenvääntöön lukemalla Asuntosäätiön ja Porvoon kaupungin välisen yhteistyösopimuksen, sen karttaliitteet, useita pöytäkirjoja, muistioita ja Virve Veisterän laatiman Huhtisen maisemasuunnitelman liitekarttoineen. Puistokierros maastossa paljasti totuuden. Esimerkiksi otan komealta kalskahtavan Kuninkaanlähteenpuiston, joka Asuntosäätiön piti rakentaa valmiiksi lähes 10 vuotta sitten.Erään muistion mukaan Porvoon kaupungin puutarhuri Antti Paavilainen ja Juhani Kaare Asuntosäätiöstä tekivät marraskuussa 1998 katselmuksen kyseisessä puistossa. Muistioon kirjattiin:"Kuninkaanlähteenpuisto - rakennettu ja luovutettu kaupungille lukuun ottamatta puiston itänurkkaa...Puiston rakentamistöistä pyritään sopimaan Porvoon kaupungin ja Asuntosäätiön kanssa." Kolme kuukautta myöhemmin Kuninkaanlähteenpuiston rakentamistöistä sovittiin yhteistyöryhmässä seuraavalla tavalla: Porvoon kaupunki rakentaa puiston itänurkan (n.5.000 m2) loppuun sen jälkeen kun viereinen kortteli on rakennettu valmiiksi. Kun Asuntosäätiön jo 15 vuoden ajan "hallitsemaa" viimeistä rakentamatonta aluetta käsiteltiin valtuustossa 26.4.2000, jaettiin valtuutetuille lisäselvityksiä myös puistojen rakentamistilanteesta: Selvityksessä todetaan, että Kuninkaanlähteenpuiston rakentamisvelvoite kuuluu Asuntosäätiölle ja rakentaminen tehtäneen kaupungin toteutuksena Asuntosäätiön tilauksesta ja kustannuksella, kuten Galgbackan puisto. Saman selvityksen toisessa kohdassa kuitenkin todetaan, että Porvoon kaupunki rakentaa Kuninkaanlähteenpuiston itänurkan loppuun sen jälkeen kun korttelit 512 ja 680 on rakennettu valmiiksi. Mitä muistiota, selvitystä tai selitystä uskoisin? Luultavasti sitä, jonka mukaan porvoolaiset veronmaksajat maksavat... Porvoon kaupunki on sijoittanut kaupungin ja Asuntosäätiön väliseen yhteiseen yritykseen 30 hehtaaria raakamaata. Porvoo on laatinut alueen asemakaavat ja rakentanut kunnallistekniikan. Porvoo antoi Asuntosäätiön käyttöön 29.000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Ei mikään pieni sijoitus yhteisestä lompakosta. Asuntosäätiön piti puolestaan rakentaa "Porvoon Tapiola." Aika näyttää, kuinka hyvin Asuntosäätiö luikertelee vapaaksi suurten puistojen rakentamisvelvoitteista. Ihmettelen, kenen etuja yhteistyöryhmässä on valvottu: Asuntosäätiön vai Porvoon kaupungin. Kysymys on sentään miljoonista markoista! |
Pirkko Ruohonen-Lerner/www.uutis.net
Sivun alkuun
Kuinka Asuntosäätiö toteutti Huhtisen viherkaupunginosan
Kommentti
Edellinen lehti - 17.5.2000
sähköposti