 
|
Pernajanlahden linnut suojataan paremmin melulta kuin tuhannet porvoolaisetOnko moottoritien melututkimus mennyt päin honkia ?Valtatien 7 leventäminen moottoritieksi Porvoon Harabackasta Koskenkylään on saanut yllättävän käänteen. On paljastunut, että moottoritien meluvaikutusten tutkijoiden kartoista puuttuu satoja asuntoja. Kartassa näkymättömät asunnot ja kadut sijaitsevat Porvoon pohjoisimmissa osissa, Skarpensissa ja Huhtisissa.  Melukonsulttien "tuoreimmasta" kartasta puuttuu Galgbackantien pohjoispuolelta useita katuja ja satoja asuntoja. Mukana kartassa on sentään Poropolku, Hirvipolku ja Karhupolku, jotka on rakennettu jo ammoisina aikoina. Kartasta puuttuu mm. Kukantie ja Kesätuulentie poikkikatuineen, samoin Metsäkaaren alue, joka on kivenheiton päässä tulevasta autostradasta. Tielaitoksen karttapohjassa esimerkiksi Jernbölentie on rakenteilla, vaikka katu on valmistunut jo parikymmentä vuotta sitten. Tätä karttaa on myöhemmin täydennetty lisäämällä siihen punaisella värillä asuntoja ja teitä ilmakuvien ja osittain peruskartan suurennosten perusteella. Näin kerrotaan selvityksen tekstipuolella. Tielaitoksen karttaan tehdyistä täydennyksistä huolimatta vaikuttaa Huhtisten kaupunginosa varsin metsäiseltä. Esimerkiksi Galgbackantien pohjoispuolella on asuttuja rakennuksia vain Poropolulla, Hirvipolulla ja Karhupolulla. Meluntutkijoiden kartasta puuttuu esimerkiksi Kukantien ja Kesätuulentien alueet satoine asuntoineen kokonaan. Samoin puuttuu Metsäkaaren alue, joka on kivenheiton päässä tulevan moottoritien levennyksestä, joka rakennetaan nykyisen tien eteläpuolelle. Ajan patinoimat karttapohjat ovat olleet käytössä meluntorjunnan kannalta yhdessä kaikkein hankalimmista kohdista. Tämä alue sijaitsee Skarpensin liittymän alueella. Skarpensissa moottoritie nousee puiden latvojen tasolle, sillä se ylittää tässä kohdassa Myrskylään johtavan maantien. Meluntorjunta on erityisen vaikeaa - jollei peräti mahdotonta toteuttaa - korkeuksiin nousevalla sillalla, kun asuinalueet jäävät alas laaksoon. Nykyisissä suunnitelmissa sillalle on tarkoitus rakentaa pelkkä melukaide. Konsultti tehnyt melututkimukset Miten on mahdollista, että moottoritien ympäristövaikutusten arviointiselvityksessä eli YVA-selvityksessä meluselvitysten pohjana on ollut hyvin puutteelliset ja vanhat kartat, Uudenmaan tiepiirin diplomi-insinööri Tore Granskog? - Konsultti on tehnyt ympäristövaikutusten arvioinnit. Kun työt tilataan ulkopuoliselta, lähtökohtana on se, että tiedot ovat oikeita. Ympäristövaikutusten arvioinnit ovat varsinaisen tiesuunnitelman liitteitä. Varsinaiseen tiesuunnitelmaan on tehty täydennyksiä. Kaikki talot pitäisi siinä olla paikallaan. Konsultti, FK Jari Mannila Suomalaisesta Insinööritoimisto Oy:stä, Porvoon moottoritien ympäristövaikutusten arviointiselostuksen pohjakartta vaikuttaa hieman vanhalta. Siitä puuttuu satoja asuinrakennuksia. Miksi näin? - Pohjakartta on todennäköisesti laadittu vuonna 1972. Sen päällepainatuskin on aika vanha, se on 80-luvun puolivälistä. Varsinaisen suunnittelutyön pohjana on käytetty vuonna 1996 ilmakuvia. Jari Mannila vakuuttaa, että kaikki asutut rakennukset ovat olleet mukana YVA-selvityksessä, vaikka niitä ei ole karttaan lisättykään. Hän ei voinut tarkastaa, miltä vuodeltä ilmakuvat ovat peräisin, sillä kaikki ilmakuvauksiin liittyvät kartat oli lähetetty Tielaitokselle. Ilmakuvausten ottovuotta ei oltu merkitty minnekään muistiin, eikä Mannila juuri niitä vuosilukuja muistanut ulkoa. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt? Ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Palmgren Porvoon ympäristönsuojelutoimistosta vahvistaa, että Skarpensin alueen asunnot puuttuvat edelleenkin melukonsulttien kartoista. - Täytyy todeta, että selvitykset on tehty tielaitosystävällisen mallin mukaisesti, hän sanoo. Suomalainen Insinööritoimisto Oy on ollut Tielaitoksen konsulttina melututkimuksessa. Liikenneteknisillä tutkimuksilla on yksi suurempi tilaaja Suomessa. Se on Tielaitos. Palmgren kyseenalaistaakin meluselvityksen tekijöiden puolueettomuuden. Täysin ulkopuolinen taho, kuten esimerkiksi VTT, ei olisi niin riippuvainen maksajasta ja työn tilaajasta. Jukka Palmgren hämmästelee melualueelle YVA-selvityksen mukaan jäävien talojen vähäistä lukumäärää ja sitä, että Skarpensin alueen ja Huhtisen sadat talot puuttuvat Tielaitoksen kartoista. - Hassulta tuntuu, jos joku laskisi melualueelle jäävien talojen lukumäärän ilmakuvista, jotka ovat konsultin työpöydän nurkassa. Ei ole ainakaan YVA-hengen mukaista, että talot jäävät graafisesta esityksestä pois. Palmgrenin mukaan YVA-selvitys oli edennyt jo hyvin pitkälle, kun selvisi, että Tielaitoksen tiedossa ei ollut, että Skarpensin alueellakin on asutusta. Asia oli paljastunut eräässä kokouksessa noin vuosi sitten. Siellä Porvoon edustaja, yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio oli todennut, että Skarpensin alueelta puuttuu taloja vaikka kuinka paljon. Tähän Tielaitoksen edustajat olivat sanoneet, että se täytyy täydentää ja ottaa huomioon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut tähän päivään mennessä. Tuoreimmissa Tielaitoksen täydennetyissä melututkimuskartoissa Poropolku, Hirvipolku ja Karhupolku taloinen jököttävät ylhäisessä yksinäisyydessään kera honkapuiden. Tielaitoksen arviointiselostukseen tehtyjen laskelmien mukaan vuonna 2020 jää 55 desibelin melualueen sisälle melusuojauksista huolimatta 41 asuntoa. Järnbölessä näitä asuntoja on yhteensä 9, Hornhattulassa 2, Kaupunginhaassa 5, Ritassa 5, Porvoonjoen lähialueella 6, Eestinmäessä 6, Ilolanjoella 4, Gammelbyssä 3 ja Koskenkylässä 1. Huhtisissa sijaitsevia asuttuja rakennuksia ei mainita tässä laskelmassa yhtään kappaletta. Kartan mukaan Huhtisissa on rakennettu uusia asuntoja vain Latokartanontien alueelle. Kukaan haastatelluista asiantuntijoista ei voinut yksilöidä melualueelle jäävien talojen katuosoitteita. Uuden moottoritien ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut joulukuussa 1996. Selostuksessa on tutkittu ihmisten elinoloja tien vaikutusalueella. Melu on ongelma numero yksi silloin kun liikennemäärien ennakoidaan kasvavan 50 prosenttia vuoteen 2005 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Nopeusrajoitukset uudella moottoritiellä tulevat nousemaan 120 kilometriin tunnissa, mikä edelleen lisää meluhaittoja asuinalueilla. Jukka Palmgrenin mukaan kaikkein paras ratkaisu olisi se, että saataisiin moottoritie Skarpensin kohdalla pudotettua puiden latvojen tasolta alas maastoon. Jukka Palmgren painottaakin, että melulaskelmat on laadittu teoreettisen mallin pohjalta. Hänen mukaansa on päiviä, jolloin meluarvot saattavat nousta kaksinkertaisiksi teoreettisista malleista. Linnunpesät erityissuojelussa Moottoritien aiheuttamat melukäyrät on laskettu valtioneuvoston ohjearvojen mukaisina siten, että koko matkalla on laskettu 55 desibelin päivämelutaso, asutuksen läheisyydessä Porvoossa ja Koskenkylässä 45 desibelin yömelutaso sekä Pernajanlahden linnustonsuojelualueella 45 desibelin päivämelutaso ja 40 desibelin yömelutaso. Maaliskuun lopulla Porvoon kaupunginhallitus päätti, että se ei valita Korkeimpaan hallinto-oikeuteen moottoritien puutteellisista melusuojauksista. Pirkko Ruohonen-Lerner Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kokonaiskustannukset puhuttavat jälleenSosiaalitoimi esittää laihdutuskuuria yksityiselle päivähoidollePorvoon sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontuu torstaina pohtimaan muutoksia, joita esitetään toteutettavaksi päivähoidossa elokuun alusta lukien. Esitysten taustalla kummittelee kaupungin heikko taloudellinen tilanne, jonka vuoksi säästöjä yritetään metsästää myös päivähoidossa, ja lähinnä yksityisesti tuotetussa päivähoidossa. Sosiaalitoimen sisällä on priorisoitu lakisääteinen toiminta, joten säästöjä on tarkoitus saada aikaiseksi lähinnä vapaa-ehtoisessa toiminnassa. - Ajattelimme, että yksityisen osapäivähoidon tuen kuntalisä poistettaisiin, mutta olemme muuttaneet alkuperäisiä suunnitelmiamme. Vaikuttaa siltä, että puolipäivähoidossa olevia lapsia olisi tullut kaupungin kokopäivähoitoon, jos tuki olisi lopetettu, kertoo Porvoon keskisen alueen vs.päivähoidonsihteeri Lena Karlsson. Jos osapäivähoidossa olevista lapsista ei maksettaisi Porvoo-lisää, joka on suuruudeltaan 300 markkaa kuukaudessa, olisi saavutettu laskennallista säästöä noin 60.000 markkaa vuodessa. Porvoo maksaa keskimäärin 1.256 markkaa kuukaudessa lapselta yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Tuen piirissä oli vuodenvaihteessa 109 lasta. Heistä 34 oli sijoitettu perhepäivähoitoon, 53 kokopäiväiseen päiväkotihoitoon ja 22 osapäivähoitoon. Kustannuslaskelmat vertailukelpoisia? Päivähoidon henkilökunta on vertaillut yksityisten ja kunnallisten päiväkotien kustannuksia keskenään. Sosiaalitoimen laskelmien mukaan lapsen kokopäivähoito Porvoo-lisällä tuetussa yksityisessä päiväkodissa maksaa kaupungille 2.656 markkaa kuukaudessa. Vastaava kustannus kaupungin päiväkodeissa on laskettu 2.467 markaksi. Kaupungin päiväkotien kiinteistöjen pääomakustannukset on jätetty laskelmista pois, samoin hallinnon kustannukset. Yksityisten päiväkotien luvuissa ovat mukana kaikki toiminnasta päiväkodille aiheutuvat rahalliset menot toimitilojen hankintoja ja remontteja myöten. Monissa yksityisissä päiväkodeissa toimitilat ovat vanhoja, mutta kodikkaita. Tunnelma päiväkodissa on tärkeämpi kuin hienot puitteet, vakuuttaa suomenkielisen Steiner-päiväkoti Päivänsäteen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Eija Lippo. Porvoon sosiaalitoimen esittämä laihdutuskuuri yksityiselle kokopäivähoidolle elokuun alusta alkaen on 300 markkaa kuukaudessa hoitolapselta. Tämä tarkoitta Päivänsäteen kohdalla sitä, että he joutuvat vähentämään menojaan useita kymmeniä tuhansia markkoja vuodessa. - Me tulemme mielellämme vastaan, kun kaupunki on talousvaikeuksissa. Emme voi kuitenkaan mennä liian alas. Meillä on tietyt palkkakustannukset, samoin vuokramenot, jotka on hoidettava. Viime vuonna yhteistyömme kaupungin kanssa sujui hyvin. Kun kaupunki nyt ottaa mielipiteemme huomioon, tarkoittaa se sitä, että he arvostavat panostamme päivähoidossa, Eija Lippo tiivistää tunnelmia käytyjen neuvottelujen jälkeen.
Talkootyötä päivähoidossa Liisa Karlstedt on ollut viisi vuotta mukana ruotsinkielisen Regnbågenin toiminnassa. Puolipäiväisiä hoitolapsia on tällä hetkellä 22. Kun lasten ryhmärakennetta tutkittiin, paljastui, että 10 perheen kohdalla lasten molemmat vanhemmat ovat töissä. Heidän lapsensa tarvitsevat kokopäivähoitoa, joka on järjestetty osittain Regnbågenin puolipäiväryhmässä, osittain esimerkiksi vanhempien työaikajärjestelyillä ja muilla yksityisillä hoitojärjestelyillä. Steiner-päiväkodeissa vanhemmat hoitavat viikkosiivoukset kukin vuorollaan. Lisäksi toimintaan kerätään varoja erilaisilla tempauksilla. -Tarjoamme perheille hoitovaihtoehdon. Toimintaamme on äärimmäisen vaikea supistaa. Jos toiminnastamme tehdään ylivoimaisen vaikeaa, voi olla, että vanhempien resurssi loppuvat, sanoo Karlstedt. Pirkko Ruohonen-Lerner http://www.porvoon-yrityspalvelut.fi/lehti/ Neste Oy:n YhtiökokousTilinpäätös vahvistettiin, vastuuvapaus myönnettiin, osingoksi 3,00 mk, toiminimeksi Neste OyjNeste Oy:n Espoossa pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden Nesteen hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 1997.Yhtiökokous päätti Nesteen hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 3,00 markkaa osakkeelta eli yhteensä 296 miljoonaa markkaa. Vuodelta 1996 osinko oli 2,00 markkaa osakkeelta. Osingon maksupäiväksi yhtiökokous päätti 23.4.1998. Yleishyödyllisiä avustuksia varten yhtiökokous varasi kolme miljoonaa markkaa. Viime vuonna avustussumma oli miljoona markkaa. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund,kansanedustajat Tytti Isohookana-Asunmaa ja Timo Laaksonen sekä ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Tuulikki Hämäläinen ja varapuheenjohtajaksi Kaarina Dromberg. Tilintarkastajaksi valittiin Arthur Andersen Kihlman Oy, KHT-yhteisö. Yhtiökokous päätti myös muuttaa yhtiön toiminimen Neste Oyj:ksi osakeyhtiölain muutoksen takia. Mielipiteet |
|
